United States or Ghana ? Vote for the TOP Country of the Week !


Yhä vilkkuvi valheen valo. Mikä lie, joka kaukaa humisee? Vai onko se vaan sinisalo? Ja onko mökkiä ollenkaan? Ja onko mökissä istujaa? Ja onko valhekin olematon? Kuka tietää, se vastatkoonIII. HYMYILEV

Lämpö vain heitä ympäröi, metsissä kaikkialla helisevät yhtenä pauhuna karjankellot, ja tuuli humisee väkevänä ja ihanasti uuvuttaen. Antaa mennä, antaa ajan mennä: on kesä, lämmin! Kummallisen haikeasti ne kellot soittavat, ikäänkuin vihjaten jotakin arasti... Lyhyt on aika, ihmisen aika, lyhyempi onnellinen päivä!

Tuo hurmaava pyörre tyyntyy vähitellen te näette sen taas tyynenä. Kosken kohina humisee vielä korvissanne, mutta viimein on se vain hämäränä muistona mielessänne. Tuollainen on useimmiten ihmiselämä, ja siinä myöskin mummon elämäkerta.» »Kiitoksia, mummo hyvä, kertomuksestanne», sanoi Nummi. »Ehkä toiste, jos eletään, viette meitä tarkastamaan tuota joen juoksua

Sinulleko, puupökkelölle minun uhrata pitäisi, kymmenykset kaikesta saaliistani kantaa, kun pääni päällä humisee taivasta tavoittava jumalieni puu ja sen alla kumpuaa haltijan lähteen silmä. Kari, ripusta uhrisi koivun haltijalle, ja minä annan kaikki hopeani lähteen haltijalle.

"omanpa henkeni kieltä ne puhuu honkain humina ja luonto muu itse en sydäntä hillitä taida, riemusta soikohon raikas suu " Eivätkä he voineet hillitä sydäntään, vaan lauloivat kaikki yhteen ääneen: hoi laari laari laa, hoi laari laari laa kaikuu mun suloinen Suomeni maa Niin juuri, sanoi Kalle. Mutta olettekos todenperästä kuulostaneet kuinka se hongikko humisee?

Tämä kuitenkaan ei ole korkeimpia vuoria; mutta länteenpäin loppuu se jyrkällä seinällä jossa nähdään kamoittavasti tuijottelevia luolia ja reikiä. Ylhäällä humisee tuuhea männistö, alhaalla on lakea niittu, jonka ylitse juoksee talvitie kirkolta Palojoen kylään.

Kuules kuinka pauhaa metsässä: ruoskat roikaavat, jahtitorvi soi, koirat haukkuvat! Mitä se on? Ah, voi! se on se raivo jahti! Kuules kuinka humisee metsä! mikä koirien haukunta! mikä kirkuna tuhannen tuhansilta hengenääniltä! Tapio itse hiirenkarvaisella ruunallansa ratsastaa eellä sen verettömän joukon, ja se kuolevainen, ku seisoo tiellä, muutetaan heti tuhvaksi.

Ruusut seisovat totisina, ikään kun siskoonsa surren. Ne eivät taivuttele itsiään. Jos tahdot ymmärtää, mitä ne sanovat, niin astu lähemmäksi, haista niiden suloista hajua ja ihaile niiden kauneutta ja puhtautta! Pihlajassa humisee tuuli niin surullisesti, mutta kuitenkin suloisesti. Pieni lintu istuu sen oksalla ja laulaa. Mitä se laulaa?

Tää joukko näyttää kiirehtivän Tavaraa laivaan sullomaan. Miks' tyrskyyn aalloin haluatte Suloisest' Neckarlaaksosta? Schwarzwaldin hongat humisee, Spessartiss' paimentorvi soi. Tuoll' erämaassa kaukaisessa Valtaapi kaipuu mielenne Viel' nähdäksenne kotilaakson Ja Saksan viljavainiot.

Tiedän vain hänen olleen viimeisiä maansa puolustajia viime sodan aikana ja haluaisin mielelläni tietää jotakin hänen nykyisistä oloistaan, vastasi Bertelsköld tahtomatta huomauttaa rovastille hänen erehdyksistään. Oloistaanko? vastasi taas itsepäinen vanhus. Nuori mies, te saisitte yhtä hyvin kysyä pohjoistuulen oloja, kun se humisee tuolla koivikossa, missä se asuu.