United States or Taiwan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Eivätköhän "Stangerin majan" asukkaat usein ole evankeliumin paraat julistajat? Jätimme tämän siunatun paikan lähteäksemme älkööt lukijani kauhistuko! opiumikapakkaan. Kun Lontoossakin näiden viheliäisyyden pesäpaikkojen täytyy ylen huolellisesti kätkeytyä, niin kyselimme tietoja likimäisessä poliisikonttoorissa.

"Lukenut ainoastaan muutamia vanhanaikuisia kirjoja ja Robinson'in" ajatteli ylioppilas hymyillen itsekseen. "Hyvänen aika, kuinka viaton ja lapsellinen lukenut Robinson'in." Huoneesensa tultuaan avasi Aino kirjan. Kannelle oli painettuna: "Naisen elämä ja velvollisuus evankeliumin valossa, kirjoittanut Adolf Monod."

Seuraa se, että lähinnä evankeeliumin levittämistä ei mikään muu keino ole tehokkaampi viinaa vastustamaan kuin jalompien huvien ja nautintojen hankkiminen kansalle. Ja juuri tämä johtaa takaisin evankeeliumiin; sillä se rakkaus, joka täänkaltaisia saa aikaan, on evankeliumin hengen hedelmä. Kansankeittiöt ja kansankahvilat suojelisivat varmaan monenkin menemästä viina-kapakkaan.

Kirkkoherran vieressä käveli Harmaalan parooni. «Kuule, veljenisanoi vanha sotilas. «Me saimme tänään kuulla saarnan, jonka vertaista eivät suinkaan minun korvani ole ennen kuulleet, vaikka saarnaaja sillensä jätti evankeliumin selityksen.

Elsa pani pois ompelunsa, otti pöydältä ison piplian, avasi sen ja luki Johanneksen evankeliumin seitsemännentoista luvun. Ilokseen näki Elsa, pannessaan pois pyhän kirjan, Juhanan tulevan. Hän ei malttanut odottaa lemmittyänsä huoneessa, vaan juoksi kartanolle. Kun rakastavaiset olivat tulleet sisälle, haastoi Juhana ilomielin: "Nyt saamme taaskin puhua rauhassa.

Eikä hän, niinkuin muutamat luulevat, halveksinut muitten mietteitä, vaan piti aina lukua niitten ajatuksesta ja tahdosta, joitten kansa hänellä oli tekemistä. Hän ei opettanut kapinallisia mielipiteitä, joita väkivallalla julistettiin; hänen oppinsa on pikemmin Jumalan pyhän tahdon ja oikean palveluksen tulkitseminen, Jumalan sanan selittäminen, nimittäin Kristuksen evankeliumin.

Aivan moni puhuu niistä, niinkuin vallitsisi täällä pakanallisuus, jota huonosti voidaan peittää, ja niinkuin muka oikea evankeliumin saarna vasta täällä oli alotettava, ja tietysti englantilaisten toimesta. Uskonnollisesta elämästä Englannissa olin tosin lukenut paljon ylistystä, ja kadehdittavalta näyttikin minusta siellä vallitseva yleinen kirkollisuus.

Metodismilla on Irlannissa jo ollut enemmän kuin yksi martyyri. Vaino liittää vainotut merkillisellä hartaudella toinen toiseensa. Se ei ole alhaiso, jota Irlannissa täytyy pahimpana esteenä evankeliumin menestymiselle pelätä: se on itse kansan herkkäluontoinen ja epävakainen mielenlaatu, joka on niin helppo taivuttaa hyvään, mutta myöskin niin helppo saada muuttumaan.

Vaikka olinkin tottumaton miettimään, käsitin aivan hyvin, ett'ei kovuus ensinkään ollut juurtunut hänen sieluunsa, vaan oli järestöllisesti sinne istutettu. Inhoittavaa! Ajattelematta katselin taivasta. Runsas valo ei enää pelättänyt minua. Se oli lempeä lohdutus sortuneelle sydämelleni ja minä ymmärsin ylösnousemisen ihmeellisen evankeliumin silloin katseltuani kuolemaa synkkiin silmiin.

Tuntui siltä, kuin meidän Herramme oma ääni olisi sanonut minulle: 'sinä olet rasitettu, tule!" Minä en koskaan ymmärtänyt kaikkia näitä, niinkuin nyt. Minusta näytti, kuin olisin nähnyt evankeliumin omilla silmilläni nähnyt, että lunastus on täytetty, ja että atria nyt on hankittu. Minä en muistanut kysyä, kaduinko, uskoinko taikka rakastinko kylläksi.