United States or Chile ? Vote for the TOP Country of the Week !


Katsokaa kuinka hän käy kirkkoon täynnä innokasta hartautta liittäen järjen perusteellisuuteen rakkauden hehkun. Hän valmistautuu kuuntelemaan saarnaa esimerkiksikelpaavalla arvonannolla. Nyt astuu saarnaaja esiin.

Sitä, mitä hänen sielunsa isosi, ei tämä saarnaaja antanut, hänen puheensa sisälsi ainoastaan rikkaan sanat kerjäläiselle: "menkää, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", antamatta hänelle kuitenkaan mitään, mitä ruumis tarvitsee. Kuin unissaan kuuli Anna pastorin sanat "aamen, Jeesuksen nimeen aamen", ja nousi konemaisesti, mennäkseen urkujen luo.

Saarnaaja ei puhu Sokrateesta ja Hieronymosta niinkuin meidän pastorimme; mutta kuinka lieneekään, hän puhuu Jumalasta ja Herrasta Jesuksesta, niinkuin nämät olisivat eläneet kaukaisessa muinaisuudessa ja ammoin, ammoin aikoja sitten antaneet lakeja ja tehneet ihmetöitä. Mutta minä en juuri usko, että muut ihmiset tästä pitävät paljon enemmän kuin minäkään.

Sillä kuten tietty, oli tämä nykyinen uusi pappi Pöndinen, oikeastaan apulaispappi, armovuosien saarnaaja. Seurakunnan enemmistö tunnusti niinsanottujen vanhurskautuneiden uskonsuuntaa.

Ajattelin, että hyvähän on tuntea puutteellisuutensa ja koettaa vapautua synnistä, mutta en ymmärtänyt, miksi meidän olisi tarvinnut saada Jeesukselta vanhurskauden todistusta, ennenkuin kelpasimme Jumalalle. Saarnaaja sen minulle selitti. Se oli meille tarpeen ijankaikkista elämää varten, jota meidän täytyi jo tässä maallisessa elämässä alkaa.

Pappi alotti: »Pyhät veisatkaat kiitosta Herralle ja kiittäkäät hänen pyhyytensä muistoksi. Sillä hänen vihansa viipyy silmänräpäyksen, ja hän ihastuu elämästä: »ehtoolla on itku, mutta aamulla iloHän ei ollut oppinut mies, tuo saarnaaja. Olipahan vaan, samoin kuin moni muu, sodan aikana tilapäisesti pantu papin virkaa hoitamaan. Mutta hän oli elänyt tuon kansan keskellä, jolle hän puhui.

He saapuivat kosken rannalle, sille kohdalle, josta näki suoraan Varsankalliolle. "Siinä se on", sanoi Iisakki. "Siinä se on", vastasi saarnaaja omituisella äänenpainolla. He jatkoivat matkaansa pitkin polkua, joka Varsankallion kohdalla seurasi rantatörmän lakea, mutta painui jonkun matkan päästä metsään. Kosken pauhu kuului tohisten ja valittaen.

Yhtä minä kuitenkin suuresti soisin minä soisin että saarnaaja, jonka kuulin Bristolissa, mr Whitefield tulisi tänne näille ihmisraukoille, tälle äärettömälle kansan paljoudelle puhumaan! Minä luulen, että heillä siitä olisi lohdutusta. Kenties hän jo on puhunutkin heille auttaen niitä, jotka ovat kuulleet häntä. Hackney, lähellä Lontoota.

Miten oli pastori Salo, tuo ankara parannuksen saarnaaja, kiintynyt turhamaiseen Eevi Björkiin? Miksi hän ei valinnut pitäjän yksinkertaisten, vaatimattomien tyttöjen keskuudesta? Yksinkertainen, kotiaskareihin perehtynyt tyttö papin rouvaksi sopisi, ei haaveileva muotinukke. Kuka olisi Heikki Salolta sellaista odottanut? Entä Eevi sitten! Kuinka taisi hän puolestaan Heikki Saloon tyytyä?

Herra siunaa, mitä nyt on tehtävä, sanoi äitini. Pohjalammille ensiksi, sanoin minä. Sen keinon piti isänikin parhaana. Menimme siis Pohjalammille. Kreeta ja Esteri tekivät vihtoja, ja suloisesti lemusivat vastaamme koivunlehdet. Matti se nytkin totuttuun tapaansa loikui peräsängyssä ja luki. Vilkasin hänen kirjaansa, se oli raamattu, ja käsillä oli hänellä Salomon Saarnaaja.