United States or South Africa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Entinen pastorimme Medin oli niin erinomaisen hyvä ja kutsutti hänet aina vähän väliä tänne ja mielessäni ajattelin, ett'ei pastorilla suinkaan olisi mitään sitä vastaan." Robert seisoi hetkisen, kädellään nojautuen kirjoituspöytään ja rypistetyin kulmakarvoin tuijottaen eteensä. Mikä iva!
Mainitusta ladosta oli vähän matkan päässä eräs Kischikli niminen kylä. Helmikuun 21 päivän aamulla ennen marssiin lähtöä, piti pastorimme meille hartaan aamurukouksen, kehoittaen meitä kiittämään Jumalaa, Kaikkivaltiasta, joka on onnellisesti meidät johdattanut ja auttanut merestä mereen, pohjolasta etelään, monien vaarojen ja vaivojen lävitse.
Pastorimme oli sävyisä mies, joka lausui lausuttavansa varsin kauniilla ja sujuvilla sanoilla ja hänen kauniit loppusointunsa ja liukas kielensä olivat raamatun sanojen mukaan "niinkuin kaunisäänisen laulajan miellyttävä laulu ja soma soitto kauniilla soittokoneella". Hänen äänensä sointui silloin korvissani juuri niinkuin olisin sen unessa kuullut, sillä aatteeni matkailivat teillä tuntemattomilla.
Ja jos olen uskonut jotakin mailmassa, se on sitä, että siunattu Vapahtajamme on kuollut ristinpuussa syntisten edestä, ja John Nelson sanoo, että juuri tämä on pyhä evankeliumi. Niin pian kuin pastorimme nyt tulee siihen paikkaan, sydämeni tykyttää ilosta.
Peitteeksi pantiin niin kutsutut telttakaistaleet. Pastorimme Rancken tuli hautauspaikalle siunaamaan ruumiit ja piti tässä tilaisuudessa sopivan, jalon ja sydäntä liikuttavan hautauspuheen eli saarnan jonka jälestä hän siunasi heidät jok'ainoan erittäin.
Saarnaaja ei puhu Sokrateesta ja Hieronymosta niinkuin meidän pastorimme; mutta kuinka lieneekään, hän puhuu Jumalasta ja Herrasta Jesuksesta, niinkuin nämät olisivat eläneet kaukaisessa muinaisuudessa ja ammoin, ammoin aikoja sitten antaneet lakeja ja tehneet ihmetöitä. Mutta minä en juuri usko, että muut ihmiset tästä pitävät paljon enemmän kuin minäkään.
Hänen miehensä oli kumminkin konvenantti, ja mitä tuo merkinneekään, minä ainakin tiedän, että se on jotain kovin hirmuista, koska muistan pastorimme kerran, samalla kuin hän kiitti onneamme, että elämme niin kristillisessä maassa, puhuneen "veisaavista, kapinoitsevista konvenanteista" sen alennuksen syvimpänä kuiluna, johon presbyteriläisyys on Skottlannin vaivuttanut.
"Onko siellä meidän nimemme ja puumerkkimme?" kysyivät asianomaiset hädissään. "Kaikki täydellisesti, sekä tytärten että vävyjen nimet ja puumerkit", selitti nimismies. "Kuka on ollut kirjoittajana? hän saa katkerasti vastata väärästä työstään", utelivat asianomaiset yhä. "Kirjoittajana on ollut viime vuotena kuollut pastorimme". "Ja entä vieraina miehinä?"
Kun oppilaitokset sitten uudestaan avattiin, sai hän täällä opettajapaikan ja oli sitten koettanut hyvällä ja kovalla kasvattaa kelpo miehiä tulevaisuutta varten. Nyt astui rehtori kirkon portaille ja puhui kuuntelevalle väelle: Kellot soivat minun käskystäni, sillä kun pastorimme vielä makaa sairaana, olen minä hänen sijassaan koonnut teidät Herran huoneeseen viimeiseen yhteiseen rukoukseen.
Kukaan ei heitä tuonlaisen elämän sopimattomuudesta koskaan nuhdellut paitsi tämä vanha kiertokoulunopettaja, mutta hänkin oli vaikenemaan saatava, jos ei muutoin, niin viran menettämisen uhalla..." "Mutta saarnasihan vanha, hyvä pastorimme joka pyhä elämän parannuksesta", kiiruhti opettaja sanomaan.