United States or Guadeloupe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niissä se näkee tukkipoika nälän sekä vaivan. Vaan ei sitä huolista huolita ja aina on ilomieli. Meille ne laulaa honganlatvat ja salon satakieli. Laulun loputtua alkavat tukkilaiset mennä työhönsä perälle. HUOTARI. Tolari eikö näy Maijaa? TOLARI. Ei näy ottiatuota. HUOTARI. Hukkaan meni tämäkin kallis elämän hetki. OTERMA. Ei minulta: voitin kymmenen kuppia kahvia! HUOTARI. Kun ei kahvia saa!
Aallot löivät heitä vastaan niin, että heiltä kastuivat kaikki vaatteet... Tukkilaiset nauroivat... Se oli hauska juhannusyö. Hän palasi kosken alta kahden kesken Antin kanssa... Silloin he puhuivat ensi kerran lämpimämmin, Viuhkuraisen luona istuessaan...
Se oli pulskin niistä kaikista... Anturasaappaat, joissa oli punaista nahkaa pitkältä varren suussa, kultasormus oli oikean käden pikkusormessa, kultanastat oli korvissa... Reima mies ... ja siivompi kuin ne muut... »Minun henttuanipa siinä Ouluun viedään...» Katria rupesi naurattamaan. »Aika irvihampaita ne ovat nuo tukkilaiset», lausui Erkki Katrille, kun näki hänen nauravan.
Erkkiä pelotti, jotta hiki päästä valui. Katri tarttui häntä kaulaan ja hän tarttui Katria vyötäryksiin... Katri oli olevinaan tukkilautalla. Suuri purje nostettiin ja kun se oli nostettu, huusivat tukkilaiset: »ankkurin vei!» ja kohta lähti lautta menemään kovaa vauhtia. Erkki viiletti. Se komea poika seisoi kelalla. Hänellä oli hirveän punaiset saapasvarret.
Toinen nousi ylös ja astui askeleen naista kohden, joka seisoen katsoi heitä pelotta silmiin. Hänen pörhöiset punaiset parrankarvansa olivat pystyssä kuin harjakset ja jykevät olkapäät kohosivat pahaa tietävästi kyssään isoja korvia kohti. "Anna tänne sianliha ja tee se sukkelaan!" hän käski ja lisäsi vielä koko joukon semmoisia voimasanoja, joita tukkilaiset käyttävät vaikk'ei naisväen seurassa.
Mistä sen miehen saa sitten Jussin sijaan. Niin vähällä rahvaalla ei tule toimeen, ja teki se Jussi kahden tavallisen miehen lailla, teki näet itse uuraasti ja huolehti muittenkin teoista. Liian hyvä mies meni siinä manalle. Ei sitä tiedä, milloin se kenenkin vuoro tulee. Ei tiedä, ei. Jo kai ne mahtaa olla Ontojoella tukkilaiset, jos heistä jonkun saisi.
Hih hei huh hei meijän Maija! Ihme, jos ei sitä naija! Syksyn tullen Maijan häissä polkaks pistetään! HUOTARI. Ja nyt pitkän paaston jälkeen pannu kiireellä tulelle. TUKKILAISET hajaantuvat pois. MAIJA. Missä Tolari, kun ei näkynyt joukossa? TURKKA. Oltiin äsken ruuhkaa purkamassa. Tolaria ei näkynyt. MAIJA. Ruuhkalla hukkunut!
On väistynyt hiukan rannasta, pitää päätään karskisti pystyssä ja silmäilee pitkien jouhimäntyjen latvain kautta koko lakeutta. Sitä Välimäeksi mainitaan. Välimäen rinteessä lekotti punerva nuotio. Nuotion ympärillä viettivät tukkilaiset sydänyön hetkeä kuka käsivarren varassa loikoen, kellä eväsreppu päänsä alla, ken naapuriinsa nojaten. Kymmeniä sinisiä savupilviä nousi piippunysistä ilmaan.
Ja Jukke kerran vaan muistutti: »Nyt sen näet tukkilaisen rakkauden. Uskotko nyt mitä olen sanonut Antin rakkaudesta sinuun? Muistatko mitä sanoin sinulle kerran Tannilassa? Ja arvaappa kuinka monta sillä nyt on jo sinua rakkaampaa, joille tarvitsee rahansa viimeiset mitä koulusta jääpi. Semmoisia ne tukkilaiset ovat.» Enempää ei tarvittu.
Jussi käski kääntää venettä, vaan se ei kääntynyt. »Laske purje!» Hän laski, vaan se nousi jälleen itsestään... »Veneesi särkyy!» huusivat tukkilaiset, vaan herrat, joita oli salmen möljät mustanaan, nauroivat täyttä kurkkua ja kimakimmin nauroi sen porvarin puukhollari, jolle he tervojaan veivät. Tulla puksutti höyrykin ja laski kohti Erkin venettä ja vihelsi.