United States or Georgia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tohtori Ullhorn on kirjoittanut oikein kunnon kirjan "kristillisestä rakkaustoiminnasta vanhimmassa kirkossa". Tämä kirja näyttää mitä selvimmällä tavalla, että kristillinen kirkko nuoruutensa aikana oli rakkauden seurakunta, ja tämä rakkaus oli sen voiman salaisuus. Siihen aikaan olikin kristittyjen rahakukkaro kääntynyt, ja antaminen pidettiin kunniana ja osana jumalanpalveluksesta.
"Harvinainen!" keskeytti häntä Kenelm, joka innostui niin, että hänen parahin ystävänsä olisi ällistynyt siitä jos hänelle milloinkaan olisi suotu hyvää ystävää harvinainen! ei, kuinka tavallinen halu enempään onkaan niissä, joilla on kyllin; kuinka tavallinen eikö ole tyytymättömyys riittävään tuloon, kunnioitukseen ja rakkauteen, kun rahakukkaro on näkyvissä!
Jos yksi miehen kahdeksastatoista taskusta on rikki, niin miksi rahakukkaro ja avaimet aina pistäkset juuri siihen taskuun ja putoavat? Miksi väkijuomat aina menevät ihmisen päähän ja pakoittavat hänen tekemään tuhmuuksia, vaikka niillä olisi paljoa väljempi tila vatsassa? Miksikä papit ja koulunopettajat kysyvät tutkittaviltaan juuri sitä paikkaa, jota nämä eivät osaa?
Kuningas tuli hyvin liikutetuksi ja sanoi: "Ottakaa tämä rahakukkaro! Minä olen teidän kuninkaanne, teidän isänne! Nyt tunnen minä ilon isänä-olosta ja olen pian näyttävä, kuinka suuressa arvossa minä pidän keskinäisen rakkauden." Tytölle sanoi hän: "pidä edeskinpäin huolta äidistäsi!"
Kylässä oli Ollin lähdön jälkeen ollut suuri hälinä, yhdeltä oli kadonnut yhtä, toiselta toista, mistä oli kadonnut pyssy, mistä kirves, mistä ruokia, mistä vaatteita j.n.e. Iso-Tuovilasta oli kadonnut hevonen, Riston "nimikko". Kerolasta oli myös kadonnut hevonen, joka nyt Paavon muassa saatiin takasin. Saaran povesta löydettiin rahakukkaro, sisältävä 200 riksiä, jonka Paavo tunsi omaksensa.
Kapaloista asti helliteltyä ja lelliteltyä tyttöä koulutettiin kaupungissa ja hän pääsi vihdoin koska hänellä itsellänsä oli kaunis, maire näkö ja isällä varsin pullea rahakukkaro eräälle kevytmieliselle kaupungin kauppiaalle vaimoksi. No nyt eivät tietäneet isä eikä tytär enää kuinka korkealle päätänsä nostaisivat! Ojamyllärin Katri oli nyt kauppamiehen rouva missä sen kunnian ääret!
Anton Pafnutitsch meni opettajan kanssa sivurakennukseen. Yö oli pimeä. De Forge kulki edellä lyhty kädessä, Anton Pafnutitsch hänen perässään tuon tuostakin pidellen, oliko rahakukkaro vielä rinnallaan. Sivurakennukseen tultuaan sytytti opettaja kynttilän ja kumpikin alkoi riisuutumaan.
Usein voi matkoillaan maaseuduilla sydäntalvellakin nähdä paljaita talonpoikia. Rahakukkaro on liikaa ylellisyyttä. Suomalainen voi panna koko vuotisen palkan suuhunsa. Mutta paljoa varmempi on panna rahansa viinaan, sillä niin väkevässä nesteessä se parhaiten säilyy. Muutenkin on suomalaisilla suuri luottamus viinaan ja läheinen ystävyys. Mies on viinaan menevä ja viina on mieheen menevä.
Kiitän teitä, kreiviseni, mutta suvaitkaa minun tuoda urhoollinen puolustajani muassani! sanoi sotaneuvos Rhenfeltin nuori leski, sillä hän se oli. Mutta pitkä vieras oli jo kadonnut. Lundberg, huusi kreivi Torsten eräälle palvelijalle, hae käsiisi se pitkä mies, joka seisoi tässä portilla ja anna hänelle tämä rahakukkaro. Olen onnellinen, Eeva hyvä, voidessani pelastaa teidät.
"No Alvilda, älä nyt enää seiso tuossa tynnyrin päällä, vaan mene ennemmin tuomaan se, mitä olet ommellut tohtorille." Alvilda riensi hyppien sisään. "Eikö hän ole sievä tyttö?" "On." "Aina iloinen ja reipas, ja sydän on hänellä puhdas kuin kulta. Onnellinen se mies, joka hänet vaimokseen saa!" Tohtori piirusteli vain kepillään kuvia hiekkaan. Alvilda palasi, virkattu rahakukkaro kädessä.