United States or Palau ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin tule luokseni, Gallus, ja välttäös ruusuiset kahleet keskellä ystävien tarttuos maljahas taas, niin me sun kanssasi aamun kiurun laulaissa juomme kunniaks nuoruutes kultahisen, vapahan! Albius, ystävä, huonot on runon vuodet. Marsin töyhtöä vain suku nuorien seuraa, kuuntele ei mitä muusat uskovat meille, kunniass' ei ole laulaja, ei isä laulun, Phoibos Apollo.
Sun syntys oli inha kohdun tuska; Lapsuutes juonikas ja itsepäinen; Kamala, raju, hurja kouluaikas; Nuoruutes rietas, hillitön ja raivo, Miehuutes korska, viekas, verinen, Maireempi vaan, ja tyyni vihassaan. Nimittää voitko yhden ilonhetken, Jonk' on sun seuras armahtanut mulle. RICHARD. Kyll' yhden, jolloin armo rouva läksi Pois seurastani muiden murkinoille.
Keskeltä nuoruutes kade kuolema pois sinut riisti, riisti sun äidiltäs, riisti sun armahaltas. Pettäen kuolemankin me sun, Lycian tyttäret, vielä huulesi suudelmin peitimme, Tuntematon, seppelen myrtinoksista teimme sun päätäsi varten, laulaen laskimme sun hautahas, Tuntematon. Pienen lapsen hauta Yöstä ma saavuin, yöhön ma lähdin, näin valon tuskin, päivästä en elämän nähnyt ma aamuakaan.
Kun kukkamaas on aika kyntänyt Ja kiireelläs viiskymmentä on vuotta, Tuo nuoruutes, jot' ihastellaan nyt, Kulunut vaate on ja halpa kuotta. Kun silloin kysytään, miss' ihanat On aarteesi ja kauneutesi maine, Jos silloin kuoppasilmiis osotat, Niin syntyy häpeän ja pilkan aine.
Jos sinä, niinkuin me, jo kehdost' oisit Nuo nautteen asteet käynyt, jotka avaa Elämä sille, joka orjanansa Voi käyttää tuota kärsiväistä laumaa, Hekuman kuiluun uponnut jo oisit, Nuoruutes sulattanut himon helmaan, Ja, järjen jäistä ääntä oppimatta, Vain syössyt makosaaliiseen.
Käyt niin minulle sääliksi sinä. Suuri, summaton, tuhma lapsi! Etkö näe, jo harmeni hapsi? Etkö näe, jo elämä meni, nuoruutes ja nuoruuteni? Emme me toistamme koskaan tapaa. Ah, mikä vaiva: olla vapaa! Ah, mikä tuska: tuntea, että elämme, kuolemme kyynelettä! KAKSI K
Viisas, ihminen, vasta sa oot, kun seppeles kuihtuu, vasta kun nuoruutes, onnesi muisto on vain, vasta kun ystäväs pettävät sun ja sun armahas jättää, vasta kun lauluton on päiväs ja lemmetön yös, vasta kun Kuoleman kasvot näät Elon naamarin alta, vasta kun tyhjyyden silmästä silmähän näät, vasta kun Kerberos kolmin kuonoin vastahas haukkuu, vasta kun horjuelet Tuonelan lautturin luo.