United States or Poland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Heitäpäs kerran vähän vähemmälle luvulle ja ajattele enemmän sitä asiata, josta luet. Mutta minäpä en malta heittää vähälle, jos vaan on aikaa. Minä heittäisin halulla, nauroi Iida, ja lukisin mieluummin muita kirjoja. Ja sinä hyvin kyllä saatat läksyjesi lomassa lukea, kun on niin hyvä muisti, eikä ole muuta työtä. Minä haen yhden sisareni kirjan sinulle.
Jos tukkani keritään, saanen ehkä maistaa tuota julmaa vitsaa. Mutta mitähän jos lukisin ahkerasti?... En vitsan tähden! Minäkö vitsaa pelkäisin? En vähääkään. Mutta paha olisi jäädä tuhmaksi. Ja härkäkö olisi mielestään minua parempi! Ja Mustiko soimaisi minua! Ja muut pojatko sanoisivat minusta nauraen: tuolla tuhma Valtteri, joka ei mitään osaa! Kyllä näytän heille, että minäkin voin oppia.
Ja sitten seurasi harras pyyntö, että lukisin kyhäelmäni; ja minä luin heille tämän saman, jonka sinä, lukijani, juuri olet lopettanut. "No niin, isä", sanoi Jenny, "mutta mitä sinä oikeastaan tarkoitat. Luuletko tosiaankin, että olisi parasta meidän palata tähän vanhaan elintapaan, jonka olet meille selittänyt? Sinä osoitat meille pelkkiä varjopuolia toisaalla, ja näet vain valopuolia toisaalla.
Ennenkuin luulette, sanoi Elias ja seurasi hypäten Aatoa. Kamariin tultua Aato surullisesti silmäili veljeään. No, nyt olen tässä, sano sanottavasi. Elias! lupaa että maltat mielesi! Minä lupaan, sano, sano pian. Lue tätä kirjettä. "Neito Emma Ruthströmille!" mistä olet sen kirjeen saanut, miksi minä sitä lukisin? kuka sitten tuo Emma Ruthströmi on? Lue, lue. Elias avasi kirjeen ja luki.
Kirjoitus tuli lehteen, ja sitä luettiin joka paikassa, ja joka paikassa sille naurettiin. Eikä rovasti salannut, että se oli hänen kynästään lähtenyt. Lukisin sen kernaasti, mutta näen, että se on revitty nidoksesta. Asia oli jo unohtunut, kun useain viikkojen kuluttua ilmestyi vastaus meidän vastaukseemme.
Hermanni aikoi sytyttää kattolampun, kun hämärä alkoi jo voittaa. Mitäs siinä nyt vielä tulella, kielsi isä. Anna olla, kyllä täs nyt puhua nähdään ja äitiskin kohta tekee valkeata takkaan. Minä lukisin. Onhan täs ollut päivää, öljykin kuuluu taas kallistuneen. Eikä niiden sun kirjais vuoksi kannata ostoöljyä polttaa.
»Ettekö ole koskaan siitä lukenut, äiti?» Viion leski aivan kuin itseään puolustellen selitti: »Olen, lapseni, olen joskus lukenut ja tapauksen muistan. Lukisin useammin ja mielelläni raamattua, mutta kun minulla on heikot silmät, etten laseitta näe.»
Minä en nytkään vastannut mitään, sillä totta tosiaan en tietänyt mitä vastata. Etkö sinä tahtoisi kuunnella, jos minä lukisin sinulle jotain Jumalan sanaa' Oletko sinä milloinkaan kuullut Jumalan sanaa luettavan ... lukiko äitisi? Ei minulla ole äitiä ollutkaan. Eikö sinulla ole äitiä ollutkaan? Sen hän kysyi nopeasti, mutta niin hellällä säälillä, että se tuntui aivan minun sydämeni pohjassa.
Kaikkia yhdessä katsoen on kolme luokkaa, joihin melkein aina voi lukea miesten rakkauden, mutta vaikka kuinka paljon miettisin, en kuitenkaan voi keksiä, mihinkä luokkaan teidän rakkautenne lukisin." "Minua pahoittaa, että olen tuottanut teille niin paljon päänvaivaa. Kertokaahan kuitenkin ensin ne kolme luokkaanne."
Ja ne, jotka seisoivat minun ympärilläni, hymyilivät ystävällisesti ja sanoivat, että siinä oli kylliksi, ja mitä muuta minun tarvitsi oppia, minä saisin tietää, jos lukisin raamattuani ja kävisin kirkossa. Herra opettaisi silloin itse minua. Mutta minä tunsin, etten voinut oppia enempää sillä erällä, vaan jätin heidät kaikki hyvästi ja lähdin sitten yksin kotia.