United States or Saudi Arabia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hänen nimensä oli Mick Walker, ja hänellä oli rikkein esiliina edessään ja päässä paperilakki. Hän kertoi minulle, että hänen isänsä oli venemies ja astui mustassa samettihatussa Lord Mayor'in juhlasaatossa. Hän jutteli minulle myöskin, että etevin kumppanimme oli yksi toinen poika, jonka hän esitteli minulle tuolla minua kummastuttavalla Jauhoperunan nimellä.
Meidän hämmästymätön kumppanimme oli kaatanut paloviinaa tuleen. Ukkosen pamauksella paukahti nahkaleili rikki, ja eläimet hajoilivat sivuille, paloviinasta kohoutuvaa sinistä tulipatsasta karttaakseen. Edessämme ja takanamme me näimme ainoastaan mahtavien eläinten vanukkeista karvaa.
KULLERVO. Vihamiesnä sinne tarkoitan. Verinen kosto mielessäni palaa, mutta eipä kuulu asia muille. TIERA. Ehkä yhtä paljon muillekin. Tiedä, että eräs kumppanimme, Korventaustan Kinnu, karhunampuja hyvä, Untolan peikkoin pesässä surmansa sai. Hänen murhasit he ja viskasit kurjan kujalle kuin koiran, saaliiksi korpeille; mutta meidänpä surmansa kostaa tulee. Mies, eikö asiamme ole yhteinen?
Yksi lasi asetettiin kätevästi toisen päälle, niin että me istuimme semmoisen ruokarovion takana, ett'emme muuta nähneetkään. Suurien kuppien ja isojen ruokakappalten välisistä koloista me ainoastaan näimme vastapäätä istuvaiset kumppanimme. Minä koetin eräästä kolosta tirkistäen seurata isäntämme liikkeitä.
NYYRIKKI. Mutta toiset kumppanimme, he pääsit kaikki ehjin turkin vihaisen sodan hampaista? TIERA. Oi Nyyrikki ystäväni! Käpsä ei tämän yösen perästä enään leipää jäyrä; kaiken tarpeensa hän saanut on. Mutta tuossa on olvi. Kaikki istukaamme, ja tehköön olvi parastansa. Mutta pois on Kullervo seurastamme. TIIMANEN. Hän vuorelta tulen loimotusta katselee. NYYRIKKI. Se taitaa häntä ilauttaa!
Jos hyvä, miks siis valtaa mieltän' aatos, Min hirmukuva nostaa hiukset pystyyn Ja, vastoin luonnon tapaa, kylkiluihin Sydäntän' jäykkää lyöttää? Tosi kauhu On mielen hirmuluomain suhteen tyhjää. Ja pelkkä murhan kuvitus jo jäytää Olentoani niin, ett' elon kaiken Tukeuttaa houre tuo, ja mitään muuta Ei ole, pait se, mikä viel' ei ole. BANQUO. Kas kuink' on kumppanimme haltioissaan!
"No, siinä on vain pari valkoista ja yksi punainen hiukseton juova. Tuo ukko vähän vain kampasi päätäsi, ja lakkisi on kolmena kappaleena." "Hitto vieköön mokoman syöttilään! Voi sentään minun vanhaa sudennahkalakkiani! No, se on nyt mennyttä kalua. Mutta missä meidän kumppanimme ovat? Vai tuolla! Tulkaa tänne vain, kaikki kävi hyvin hopeita luotiin valamattakin.
Lisäksi on täällä nuot molemmat vierashuoneet: se vierashuone, jossa istumme iltaisin, äitini, minä ja Peggotty sillä Peggotty on kokonaan meidän kumppanimme, kun hänen askareensa ovat tehdyt ja me olemme itseksemme ja paras vierashuone, jossa istumme sunnuntaisin; isosti kyllä, mutta ei niin mukavasti.
MARIANA. Ja pieni nenä kuin punertaa kuin poltettu manteli sokerileipojan pöydällä. TIMOTEUS. Hm! TITUS. No no, ei nenästä puhuta mitään. Mutta tuossa kumppanimme. FUCHS. Hänellä oli vaan yksi silmä. MAX. Ja senkin olisin häneltä ampunut pois ilman sinun hätäilemistäs.
ANGELO. Hän tulee ja häntä seuraa mies, jonka kohtasin eilen Canzion linnassa. CLAUDIO. Giotti, meidän yhteinen ystävämme. CANZIO. Ystävät, me olemme saattaneet teitä vartomaan jonkun hetken; se suokaat meille anteeksi, hyvät ja iloset kumppanimme! CLAUDIO. Ilonen ei ole Claudio, koska kysymys on verenvuodatuksesta ja kuolemasta.