United States or Luxembourg ? Vote for the TOP Country of the Week !
Viis takapuolla ja viis siniviirua siin' oli eessä, kultaa kuusi ja kuus, tinajuovia kymmenen puollaan; päitään kaulaan päin sinikäärmeet kaarsivat, kolme kumpaisellakin puolen, kuin vesikaari, mi enne nähdä on ihmisien, Zeun nostama ilmojen pilviin. Tuost' olan ympäri vyötti jo miekan; lyöttehin kahva välkkyi kultaisin, hopeainen suojana säilän hohteli huotra, ja kultainen sitä hankkilus kantoi.
Välke se taivaan täytti, ja hohteli maa hymyellen vaskien kimmellystä, ja soi kumu jalkojen alta kulkeiss' urhojen. Joukossaan jumalainen Akhilleus aimona vyöttäytyi asevaskiin kirskuvin hampain, leimuten silmistään tuli tuiski, ja tuska jo rintaan tunkihe sietämätön; vihan vimmass' iliolaisiin lahjat taiturin taivahisen puki sankari ylleen.
Ja sua kiittää isänmaa, Ja haudalleskin kirjoittaa: »Täss' lepää kunnon mies! Hän täytti miehen tehtävän, Hän näytti meille selvähän, Kuin elää kunnon mies. Hän muille aina rauhan soi, Ja leipätiensä varman loi, Tee niin, oot kunnon mies!» Olit kerran lapsena sinäkin Ijältäs sekä aatteiltas, Sun rintasi reippain lyönnein löi, Punat hohteli poskillas.
He hämmästyivät muutosta, sillä mihin ikinä kääntyi katsomaan, oli äsken vielä luminen metsä tummana ja totisena, samalla kuin korkeilla tuntureilla hohteli häikäisevän valkoinen lumipeite ja heidän oma tunturinsa oli kovan jään kattama. "Kuule, Antti, tällaista emme ole ennen nähneet", sanoi Pekka. "Ja katsopas, katso, Antti! Tuolla lentää hanhia. Kas nyt ne laskeutuvat tunturin laelle!
Nyt vihellyksin kutsui pois hän kumppaniansa. Vaan Diomedes vain sitä mietti, mik' ois teko rohkein, nuoko hän valtais vaunut, joiss' asu hohteli uljas, aisast' ottaen veis tai kantais hartiavoimin, vai useampia viel' urojoukkoa Thrakian surmais.
Virkki ja nyökkäsi Zeus sysimustia kulmia; silloin varrenmyötäisiks sovat muuttihe, Hektorin täytti Ares hirmuinen, jäsenistä jo urhea uhkui voima ja uskallus. Apukansain kuulujen luokse huudoin riemukkain hän riensi ja kaikkien silmiin hohteli, varrellaan asu välkkyvä aimon Akhilleun.
Mutta mitäpä siitä ... nyt enää! merkillistä vain, että tällä tavoin tultiin tuttaviksi. Melkein yhtä merkillistä ... kuin se unikin. Aikoi ampua häntä ja sitten... Sakris istui ikkunansa ääressä ja tirkisteli ulos. Keväisenä iltana hohteli taivaanranta, minkä Sakris sitä liiterirakennusten ylitse näki, kauniisti punaisena ja kellertävänä.