United States or Aruba ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tästä saat sinäkin, saat kymmenen penniä. FOKAS. Tee niinkuin sanon ja katso että kohtaan hänen tässä huomenna varhain. Sillä karmealla silmällä, sen tiedän, katselee hän lähestyvää miehelää. Ja avaako hän koskaan sen ovea?
TAAVETTI. Minä enkö tuntis häntä? Huihai! olemmehan pistelleet poskeemme naukkejakin leuka vasten leukaa kuin parhaat ystävät. FOKAS. Olethan kaiketi myös antanut hänen katsoa kämmeneeskin. TAAVETTI. Sitä en ole uskaltanut, poika-raiska, sillä hän puhuu päinvastoin muiden tenhomiesten tapaa, hän puhuu totta. FOKAS. Voiko hän myös selittää unia? TAAVETTI. Sehän onkin vallan mestarityötänsä.
Samanhan sydämmellisen antelijaisuuden tunnen minäkin teitä kohtaan tällä hetkellä, juuri saman. HERMAN. Ha, ha, ha, sinä juupeli! SELMA. Hän tulee! HERMAN. Tulkoon hän jo Herran nimessä. FOKAS. Onko se Matti? KONRAD. Matti on nimeni, ja tässä olen teidän käskystänne, herra. FOKAS. Taidanko uskoa sinun? Sillä minä en luotakkan mailman maineisin. KONRAD. Oikein.
FOKAS. Pinnistää ulos isän naamasta ankara lupaus ja kohta sitten naida. Mutta voittaakseni tämän, käynpä nyt ukkoani kohtaan pieneen, viattomaan juoneen, ja teidän avullanne luulen sen onnistuvan. Herra, koska joudumme tästälähin hänen pariinsa taas, niin tehkäät pieni temppu.
FOKAS. Tahdon kunnioittaa teidän karheaa, ijäkästä kiirettänne. HERMAN. Ole rauhassa ja älä juttele hulluuksia minun kanssani, poika. Kas tässä on käteni lupaukseni pantiks. Minä annan sinulle tyttäreni ja toivon että annan hänen miehelle. FOKAS. Minä luotan sanaanne ja kiitän. HERMAN. Titaanein voimat ei mua järkäytä. FOKAS. Mutta mitä asetamme nyt se tapahtukoon pian. HERMAN. Koska tahdot siis?
KONRAD. Kuolinvuoteenne on kovin haikea ja kolkko, mutta kuolemanne kauvas kuuluisa ja peijaisenne komeat. FOKAS. Mutta kuinka astun sisään siihen toiseen maahan? KONRAD. Minä katselen ja tirkistelen, mutta en löydä teidän nimeänne elämän kirjassa. FOKAS. Et löydä? KONRAD. En, herrani. Ja tähän siis ehtyy kaikki tietoni teistä. FOKAS. Tässä on palkkas. KONRAD. Kiitän nöyrimmästi!
Lohduta minua sillä että saa hän oikein ankaran miehen, miehen, joka pitää siippansa kurissa ja Herran nuhteessa. KONRAD. Kaksi hälle antoi Luoja: hyvän sydämmen ja vikkelän mielen, ja näilläpä voimilla hän vallitsee kerran miehensä. HERMAN. No peijakas! onko Fokas niin sievä sielu, että kumartaa hän toffelia? KONRAD. Ei hän, vaan eräs toinen mies. HERMAN. Vaiti, ukko!
Tiedä, ukko, Tähtitanssi on äitini sukunimi, ja tämä heimo, johtaa alkunsa aina jumalten tarinamailmasta; tiedä tämä. KONRAD. Minä tiedän sen ja katselen teitä syvimmällä kunnioituksella. FOKAS. Jumalten tarinamailmasta, niinkuin oikean aarelsmiehen tulee, eikä siis paljon että olenkin maamme aarelsruumiissa lailliseksi julistettu jäsen. Mutta mitä lupaa minulle enemmin tämä tie?
KONRAD. Hän elää ja lähestyy jo kotoansa, muistain aina morsiantaan, mutta eihän morsian häntä muistelekkan juuri joka hetki. FOKAS. Tyttö tulee siis kerran järkeensä. FOKAS. Mutta minkä tien otan samotakseni? KONRAD. Määräkäät se itse, kuvattuani eteheenne kunkin muodon ja luonnon. FOKAS. Minä kuultelen.
HERMAN. Juuri sinä junkkari! TAAVETTI. Teidän nöyrä palvelijanne, jos niin tarvitaan. HERMAN. Junkkari! TAAVETTI. Nimeni on Taavetti. HERMAN. Kyllä tunnen sinun. Vai koirittelet sinä omaa herraas vastaan! Eikö ole Fokas sinun herras ja sinä lurjus hänen trenkinsä?