United States or Egypt ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hänen äänensä aleni, kun hän näki tämän, ja hän sanoi: "Tämä ei suinkaan ole mikään porvaristyttö? Sallikaat minun kysyä teidän nimeänne, ihana frökinä?" hän lausui, nostaen hattuansa ja puhutellen Evaa. Eva ei vastannut mitään, vaan järjesteli yhä kukkiansa eikä muuttanut muotoansa, paitsi että hänen huulensa rypistyi ja värisi hiukan.
»Se talo on juuri tämä, josta minä tulin ulos», vastasi hän, »ja ihmeen vuoksi olen minä juuri Mr Rankeillor.» »Silloin, sir», lausuin, »pyytäisin päästä puheillenne.» »En tiedä nimeänne», huomautti hän, »enkä vielä tunne kasvojannekaan.» »Nimeni on David Balfour», lausuin. »David Balfour?» huudahti hän hämmästyneenä. »Ja mistä tulette, Mr David Balfour?» kysyi hän katsoen terävästi silmiini.
Sen ohessa kysyy hän nimeänne ja säätyänne, sillä hän aikoo Hänen Majesteetillensa kuningattarelle ilmoittaa sopimattomasta käytöksestänne, joll'ette kadu sitä ja sovita sopivammalla käytöksellä. Aluksi täytyy teidän luopua kaikista vaatimuksista sen hevosen suhteen, joka oli valjastettu hänen ylhäisyytensä vaunujen eteen".
Paljonko saan kirjoittaa teidän puolestanne?" "Ei mitään!" vastasi Scrooge. "Tahdotteko, ettei nimeänne ilmoiteta?" "Minä tahdon olla rauhassa", arveli Scrooge. "Koska kysytte minulta, mitä tahdon, gentlemanit, on tässä vastaukseni. Minä en huvittele itse joulun-aikana eikä minulla ole varoja kustantaa huvituksia laiskureille.
"Minulla ei ole edes kunniaa tietää teidän nimeänne, herrani, mutta minä huomasin heti, että edessäni on hieno ja ymmärtäväinen mies, joka tuntee elämää. Sentähden tahdon minä sanoa teille suoraan, että ystävänne epätoivo saattaa minun hieman levottomaksi ... niin, ainoastaan hänen itsensä tähden. Ette voi ajatellakaan, miten mieletön hän oli yöllä.
»Sinä, Alan, täytät täten vain luonnollisen velvollisuutesi», sanoi hän. »Mutta tämä poika, joka on vain käymässä täällä ja on nähnyt meidät surkeimmassa asemassa ja rakkaan puolisoni touhuavan kuin armon kerjääjän, poika, jonka oikeuden mukaisesti tulisi jaella käskyjä kuin kuninkaan, niin, teidän tähtenne on sydämeni surullinen senvuoksi, etten tiedä nimeänne.
Minä olen lord Winter, Scheffield'in parooni. Hyvä, minä olen nöyrin palvelijanne, herra parooni, sanoi d'Artagnan, vaikka teidän nimeänne on kovin vaikea pitää muistossa. Ja silloin kannusti hän hevosensa neliseen ja lähti Pariisia kohden. Niinkuin tavallisesti semmoisissa kohtauksissa, meni d'Artagnan nytkin suoraa päätä Athoksen luokse.
Mill' auttaa, hurskas veli, teitä voin? MUNKKI. Vähällä vallan. Iloni on teitä taas nähdä, herra. NATHAN. Tunnette siis minut? MUNKKI. Ken teit' ei tuntis! Moneen käteenhän on almut nimeänne painaneet, myös minun käteeni, jo kauan sitten. Lähemmäs, veli, mä sit' elvytän! MUNKKI. Ei, kiitos vain! En ota mitään sen mä köyhemmiltä varastaisin.
Lopuksi, kun ei hän enää nähnyt mitään paon mahdollisuutta, teki hän päätöksensä tuli siitä elämä tai kuolema! ja läksi lähimmän sotapäällikön luo. "Herra, olen tähän saakka ollut piilossa, kiertelin oikeuden käsiä; nyt itse annan ilmi itseni. Minä olen se kuuluisa Pietari Sárga!" "Ei ole minulla ollut onni kuulla teidän nimeänne". Pakolainen hypähti taaksepäin.
Miksi ette ilmoita nimeänne ettekä mainitse sitä, joka lähetti minulle tervehdyksen? Sen sanon kernaasti, mutta laulajana täytyy minun saada sanoa se laulussa. Muukalainen otti esille sitransa ja istahti katse kiinnitettynä Sprengtportiin: Näen että olette paljon kärsinyt; niin minäkin, sentähden ymmärrämme toinen toistamme.