United States or Norfolk Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Syöhän ensin kaikki nuo perunat, jotka olet kuorinut talrikillesi.» »Niin, Hannalle vaan aina, eikä minulle milloinkaan. En rupea syömään, enpäs rupea. Enkä mene kouluun.» Jussi laski veitsen ja kahvelin päättäväisesti pöydälle eteensä. Otsa rypyssä, huulet pullollaan hän uhkaavana turrotti äitiin; hänelle oli muka tehty suurta vääryyttä.
Mutta kunhan joku passitettaisi Siperiaan, niin kylläpä toinen ajattelis, että 'ahaa! enpäs panekaan sokuria rekeeni, viedään Siperiaan." Isäntä ja Matti juttelivat vielä monenmoisista asioista. Sillä aikaa olivat Helka ja Maija laittaneet vuoteet valmiiksi.
»Enpäs minä noitakaan sanoja ole ennen huomannut», jatkoi Olavi mietteitään, ojentaen Gasellille kätensä. Mitä nuo tähdet merkitsee, joita meidän kohdall' on viisi? Toivon on loimet ja kaihon kuteet ja lemmenlangasta niisi! »Olkoon vaikka kultalangasta», sanoi joku nauraen, »mutta kyllä ainakin meidän pitkämatkaisempien pitää jo lähteä.»
"Enpäs tiedä... Kyllä sitä tähän aikaan on vaikea semmoista miestä saada." "Etkö sinä Simo käy minun kanssani yhteen kauppaan? Käy pois! Sittehän meitä jo olisikin kaksi." "En tiedä Tokkopa tuo maksanee..." "No, nyt elä virka mitään, tiedänhän minä, kun juuri tulen hintojen luota.
"Enpäs sitä tee; minä toivon, että hankit itsellesi uuden lukon, poikaseni! sillä ethän suinkaan vielä malta olla minua tavoittamatta täällä metsässä. Hyvää yötä, pikkuiseni! Nuku makeasti! Katso vaan, että teetät oivallisen lukon pyssyysi. Paras olisi nallilukko, sillä näillä piilukoilla en tee paljon mitään.
Mutta yhä rasittavammaksi alkoi käydä uuden tehtävän keksiminen. Siitä oli taas puute. Juntus jo huomautti: Nyt ei ole mitään, kun sauna paloi. Mietittiin. Jotkut jo jurottivat joutilaina. Silloin tokasi Esa: Vaihdetaan vaatteita! No vaihdetaan! Vaihda sinä minun kanssani! No. Ja sinä minun! Vaihda sinä Vikin kanssa. Enpäs... Minä vaihdan Sakun kanssa! Ja minä Tenan! No.
"Jesta poo sitä poikaa! sehän on ihan vanhurskas! katsoppas tätä poikaa, enpäs minä vaan ole huono, viheliäinen, aika huoran mukula, saunan lonkossa kasvatettu, pienestä pitäin opetettu tämän maailman tavaroita tasimaan mutta kiinni en ole joutunut, enkä hevillä joudukkaan.
Annan äänesi hyväillä korviani, mutta en takaa, että ymmärrän ainoatakaan sanaa. VIKTOR. Tee niinkuin pyydän, Sylvi, nouse ylös. SYLVI. Enpäs. VIKTOR. Minä pyydän. Sylvi, ei meidän nyt sovi leikitellä. SYLVI. Tahdotko, että kapuan syliisi, vai? Siihen olen heti valmis. VIKTOR. Ei, Sylvi, ei! Taivaan nimessä, mitä sinä ajattelet?
ELISABETH. Sanoin, että olet tuulihattu. MAIJU. Mutta enpäs ole tuulihattu. Vai olenkosta? Mamma ottaa sen sanan takaisin, muuten en lähdekään. Enhän ole tuulihattu? ELISABETH. No, et ole, et. Menehän nyt! MAIJU. Ja saanko puhella puoli minuttia, jos sattuu joku tytöistä tulemaan vastaan? ELISABETH. Kyllä puoli minuttia, kunhan et enemmän. MAIJU. Ei enemmän, puoli minuttia vaan.
Kiitä tätiäsi: minä en ole enää vihainen... Kas tässä, hyvä herra," jatkoi hän, osoittaen Mikkoa, "sukulainen on läheinenkin, mutta enpäs vaan tule toimeen hänen kanssaan. Ihme ja kumma." "No annahan kuulla, mitä sotkua sinä olet taas saanut aikaan? Mistä sinun päällesi kannetaan? Puhu!" Mikon ei näkynyt tekevän mieli puhua ja selvitellä asiataan minun kuulteni. "Perästä sitten, eno", jupisi hän.