United States or Cayman Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Oletko siinä taas ... ainainen hälppä...", tokasi äiti. "Tuo häntä nyt on ainahinen..." murahti isä. "Antakaa lapsen puhua me olemmekin wanhat tuttawat", puolustelin minä tyttöä. "Sen me jo tiedämmekin, pikku Tiina on puhunut kaikki", sanoiwat isä ja äiti yhteen ääneen. "En minä ole kaikkia puhunut ... en, en, en", sanoi tyttö, kiekkuen toisen jalkansa nojassa kahtaanne päin.
Mutta nyt aloin minä jo todellisuudessa ujostella, en löytänyt puhuttavaa. Koetin toki häntä liehakoidakseni huudahdella: "Ai, kuinka te olette luonnon ihailija, herra Ikonen!... En minäkään pidä kerityistä puutarhoista... Niissä ei ole mitään semmoista pehmeää ja ... semmoista ... no kodikasta ja kansallista." "Eihän niissä mitä ole!" tokasi Petteri ja niin jatkui kulku ja puhelu.
"'Sitä helpommin voit tavarat kruunun kouriin jättää'. tokasi nimismies vastineeksi. "'En malta, pyhä veli vallasmanni, en malta tavaroita jätteäh. A kotih tultua pannalla peätä puristetah, tutkitah a mihin panit suntsan i reämän? A millä maksan Miihkalin reämän?
"Sen minä tiesin", tokasi silloin neiti Berg naapurinsa korvaan, "ihan minä jo olin huolissani seuran tilasta, kaksi kokonaista tuntia kulunut eikä vielä puhuttu sanaakaan Berneristä ja hänen keppiköyhästä perheestään!"
Vein häntä puiston käytävää myöten rantaa kohti. Vihdoin lausui hän: "Tämä on hyvin kaunis ja iso puisto." "Pidättekö tästä?" tartuin minä siihen nopeasti. "Pidän", tokasi Petteri ja selitti: "Minä en pidä semmoisista kaupungin puistoista, joissa nurmikkokin keritään aina niin paljaaksi kuin lammas... Se on vain luonnon turmelemista." Niin oli päästy hyvään alkuun.
Ukko siihen tokasi: "No onpa sitte jo rouvallakin ikää hartioilla!... Tämä meidän ämmä on toki vuotta nuorempi."
"Luutnantti se kehtasi olla niin kitsas", tuumasi Marit. "Etkö tiedä, sinä tyttö, että luutnanttia haukutaan, jos hän antaa yhtä paljon kuin hänen kapteeninsa!" tokasi Iso-Ola Maritin jälkeen, kun tämä kiiruhti aitan-avain kädessä ja jauhovakkanen kainalossa kyökin ovelle. Kapteenin makuuhuoneesta röhisi hänen kuorsaamisensa koko aamupuolen.
Mutta kun sitä ei kuulunut, kysyi Vesa rutosti: Olettekos te nähnyt papan uutta venettä jo? Emme, vastasi Juntus hölmönä ja Esa kysyi: Onko se iso? On se, myönsi Vesa, lisäten: Mutta se on riihessä kuivamassa, kun se tervattiin. Mennään katsomaan! tokasi Juntus. No mennään! vilkastui Vesa ja he lähtivät.
"Malttakaahan, minä tiedän," tokasi eräs hyvin nokkaviisaan näköinen, "katsokaa, tässä juuri kasvoi se komea kukka, joka oli suloisista tuoksuista niin rikas, että koko päiviksi riitti niiden kanssa leikkiminen ja niitä kanniskeleminen. Kyllä tämä on sen kukan siemen." "Voi, kuinka hauskaa, voi, kuinka mainiota!" huusivat kaikki ja alkoivat siementä siirrellä.
"Erinomaiset kauniit kasvot", tokasi Eeli silittäen kauluksensa poimuja; "Selma pitää aina huolen siitä, ett'ei hän vaan sano liian vähää. Tosin hän näyttää jotenkin sievältä, en sitä kielläkään; mutta hän on varmaankin itserakas. Minä pidän aina Väinön kaikin puolin muita etevämpänä.