Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Aholta ajoharakan, Peiposen perehinensä, Linnun laihan lapsinensa; Ne mie kutsun vierahiksi." Katin kosiominen. Kävi katti tietä myöten, Löysi tieltä mättähäisen, Mättähäiseltä kotasen; Ketä tuon koan sisässä? Hiiri laiha lapsinensa, Pienonen perehinensä. Kolkkasi koan ovea, Räyähytti räystäspuuta: "Anna hiiri tyttöäsi!" "Miksi sulle tyttöäni!"
Siitä hiiri hiihtamahan, Lyhytpolvi lyyttämähän; Jänis vastahan tulevi, Kysytteli lausutteli: "Minne hiihat hiiri raukka, Lyhytpolvi lyykyttelet? "Hiihan mie vähän väkeä, Kutsun peiasvierahia; Kuoli kaksi poikoani, Hukkui huttukattilahan." "Missä piät peiahasi?" "Tuolla piän peiahani, Puun raossa, maan raossa, Kahen kantosen välissä." "Ketä kutsut vierahiksi?" "Kutsun suolta suovariksen.
Soutakaa, soittakaa ihmislapset vaan! Täällä huolet haihtuu, vaahdoks surut vaihtuu, nuoret riemut nuoren rinnan täällä pulppuaa. Laskekaa, laulakaa ihmislapset vaan! Tuuli, laine laulaa, taivas merta kaulaa kultakatto Ahdin linnan tuolta pilkoittaa. Leikkikää, leikkikää ihmislapset vaan! Sinne käypi tiemme, sinne teidät viemme Vellamoisen vierahiksi Ahdin linnahan.
Lähet kukka kulkemahan, Veran nukka vieremähän, Luulet vietävän kotihin, Vietäväsi vierahiksi Eipä vieä vierahaksi, Vieähänpä orjuutehen. Toisin toisessa talossa. Kasvoit sie talossa tässä, Korkian isosi koissa, Kasvoit kukkana kujilla, Ahomailla mansikkana; Nousit voille vuotehelta, Maioille makoamasta Venymästä vehnäsille Pettäjäisille pehuista. Kun et voinut voita syöä, Sipasit sianlihoa.
Sen kauppas kultasepillen Taas muille myötäväksi. Niin rikast' vaan ei kohdannut, Jok' ois sen ostaa mahtanut. Näet, kun oikein saatihin Kirkkaaksi kulmiltansa, Se timantiksi nähtihin, Isoimmaks lajiansa; Kuningas kruunuuns osti sen, Siit' tuhansia maksaen. Hän pidot piti köyhillen Nyt kruunun kunniaksi, Myös Amrun lapset kerjäten Tulivat vierahiksi.
"Jumalan rauhaa! ja onnea uuteen taloon, hyvä huomen vierahiksi!" koki mummo lääpästyksissään sanoa. "Voi, voi! Miten te olette tänne asti jaksaneet kävellä? Riisukaa vaatetta päältänne vähemmäksi ja käykää istumaan!" hätäilivät molemmat ja kiirehtivät molemmin ottamaan vaatteita hänen päältään ja toimittamaan häntä istumaan.
Mun kansain kuoli kunnialla, Nyt tyynnä nukun nurmen alla". Vanha lauluni. Mä lauloin kerran laulusen, Ei suuri ollut arvo sen; Mut sydämestäni laulu kulki, Sisimmät tunteeni saattain julki. On mennyt aikaa hiukka vaan Taas käteeni tuon laulun saan. Mut outo on se! Nuo sanat miksi On kaikki käyneet niin vierahiksi?
Päivän Sana
Muut Etsivät