Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Ruma Ruotus Paitulainen Viskoi veitsen lattiahan, Sanovi sanalla tuolla, Tiuskoi tuolla tiuskehella: "
»Ja vahtisotamiehet?» kysyi Dominique. »Joen toisella puolen on yksi ainoa, joka seisoo suuren pajun luona». »Ja jos hän huomaa minut? Nostaa melun?» Fränzcheniä vapisutti, mutta päättävästi veti hän esiin veitsen, jonka oli tuonut mukanaan, ja ojensi sen ääneti Dominiquelle. Dominiquekin oli hetkisen vaiti, sitten kysyi hän: »Ja sinä? Ja isäsi? Mitenkä teille käy?... Ei!
Samassa hän muisti, että matkalla oli sanonut Ursukselle olevansa kristitty ja vaikeni. Vinitius jatkoi: "Jollei minulla olisi ollut tikaria, olisi hän tappanut minut." "Siunattu olkoon se hetki, jolloin neuvoin sinua ottamaan matkaasi vaikkapa edes veitsen." Vinitius käänsi kreikkalaiseen tutkivan katseen ja kysyi: "Mitä sinä olet tehnyt tänään?" "Kuinka niin?
Eipä pyy, jolt' oksatoverinsa Luoti surmas, lennä säikkyin eemmäs, Kuin tuo viejä huoletonna ajoi, Koska liinan piilopoimuist' otti Musta nainen naurusuisna puukon; Mieheen kallistui ja hiljaa haasti: "Ole valmis, kultain, kun ma isken, Työnnä viejä kohta kärryilt' alas!" Lausui näin ja kaiken voiman takaa Vihamiehen olkaan veitsen iski.
Hän puhdisti sitä veitsen terällä, ja siitä tuli tosiaan näkyviin pieni hernenmuotoinen, mutta väriltään valkoisempi, kirkkaampi ja loistavampi esine. "Se on varmaankin helmi", sanoi hän, pyöritellen sitä kämmenellään. "Olisikohan se sen arvoinen, että sillä saisi ruutia, lyijyä ja rahaa?" No, siinä tapauksessa hän sen ottaisi ja vielä muitakin.
Matkalla eräässä majatalossa pisti joku veitsen kelpo vanhuksen rintaan, mutta vaimon ja lapsen veivät orjakauppiaat. Heitä puolustaessani menetin nämä molemmat sormeni. Toivon kuitenkin, että ne kasvavat paikoilleen, koska kristittyjen kesken usein kuuluu tapahtuvan ihmeitä." "Mitä? Koska sinä olet ruvennut kristityksi?" "Eilen, herra, eilen! Kala sen sai aikaan. Katso, mikä voima siinä on.
Kartanolla hypähteli hän kohoksi ja puristeli nyrkkejään. Veitsen huomasi unohtuneen käteensä, mutta ajatteli että antaa sen olla siinä, se saapi nyt olla siinä. Hän hypähti uudella innolla, huitoen käsillään, ja yritti hihkaista oikein lujasti, mutta muisti, että talossa on muitakin. Hän muutti päätöksensä ja käveli hiljaa pihan päähän, nyrkit puristettuina.
Noin sanot tottakin, kun minä sanon, Hänt' että lemmin; mutta noin kun sanot, Niin joka haavaan, jonka lempi iski, Sa balsamin ja öljyn sijaan pistät Sen veitsen, joka nämä haavat löi. PANDARUS. Minä sanon vain totuuden. TROILUS. Et, sinä et sano senkään vertaa. PANDARUS. Totta totisesti, minä en ryhdy koko asiaan.
Hengellinen nyykkäsi: Niin pitkälle olet siis päässyt sinusta on tullut kova aine, jolla ihmisiä tapetaan! On käynyt niin kuin minä ennustin, sinä et ole antanut Jumalan veitsen itseäsi muodostaa ja nyt Herra sinut hylkää ja antaa sinun palaa katumuksen kiiras-tulessa! Niin, teidän korkea-arvoisuutenne, niin se on mutta minä tiedän veden, joka tulen sammuttaa!
Niinkuin veitsen terällä, sanoi Antti kapteenille, joka arvattavasti oli kuullut samat sanat monelta muulta matkustajalta. Puskettuaan takaisin, jolloin vesi sulkukamarissa kuohui vaahtona niinkuin pesuammeessa saippua ja matkustajain poskia tärisytti, paneutui laiva hetkeksi huokaamaan. Matkustajat ilmaantuivat kannen alaisista komeroistaan katselemaan, olisiko kanavalla mitään nähtävänä.
Päivän Sana
Muut Etsivät