Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025


Jo ammoin isosi kuoli, kaatui kaunis kantajasi; veikko sull' on ventovieras, veikon nainen kuin venakko. "En tuotana totellut, menin mie toki tupahan. Annoin kättä kääkäselle: kylmä kääkä kättä vasten. "Tultua tupahan tuosta oven suuhun seisotaime. Korea kotoinen nainen: ei tule likistämähän, käy ei kättä antamahan; korea minä itseki: en mene likistämähän, käy en kättä antamahan.

Lähet kukka kulkemahan, Veran nukka vieremähän, Luulet vietävän kotihin, Vietäväsi veikon luoksi; Eipä vieä veikon luoksi, Vieähän kytyjen luoksi. Lähet kukka kulkemahan, Veran nukka vieremähän, Luulet vietävän kotihin, Vietävän sisaren luoksi; Ei vieä sisaren luoksi, Vieähän natojen luoksi.

"Toin ma tänne tuomisia, Paljo pantuja eväitä: Apen aisan taittumia, Anoppeni aiaksia, Ky'yn kyntörahkehia, Oman ohjaksen periä." Tuosta tungime tupahan, Kaivome katoksen alle, Veikon nainen naljasilmä Ei tule likistämähän, Käy ei kättä antamahan; Veikkoni toki tulevi, Tunsi veikko siskoksensa, Kävi kättä antamahan.

Virkkaisinko veikolleni, Veikko kohta naisellensa, Veikon nainen naapurihin, Naapuri koko kylälle. Tahi jos virkan vierahalle, Mainitsen kylän Matille, Vieras sen viieksi panevi, Kylän Matti kymmeneksi. Niin kellen sanon sanani, Haastan mielihauteheni, Ettei muut muretta saisi, Miero mieltä arvoaisi?

Virkkoi veikko naisellensa, Kuikutteli kullallensa: "Laitakkas siskolle juoa, Tuo olutta siskolleni!" Veikon nainen naljasilmä Vastoavi veikolleni: "Hiiva on alla, vaahti päällä, Hiivan alla hiililöitä, Vaalien alla vaarnikkaita; Saata ei tuoa siskollesi." Virkkoi veikko naisellensa, Kuikutteli kullallensa: "Laita syöä siskolleni, Tee siskolle talkkunoa!"

"Millä nyt erotessani, lähtiessäni, katala, millä maksan maammon maion sekä taattoni hyvyyen, millä veikon armauen, mielisiivot siskoseni? "Kiitän , iso, sinua entisistäni eloista, murkinoista muinaisista, parahimmista paloista. "Kiitän , emo, sinua nuorna tuuiteltuasi, pienoisna pi'eltyäsi, rinnoin ruokkieltuasi.

"Missä teillä haltijat elustavat?" kysyi Paavo. "Vanhassa patahuoneessa". "Käyttekös te sitten tehtaan työssä?" "Kuinkas muuten? Me olemme Antti veikon kanssa silomiehiä". "Vai olette te vaaprikan väkeä!" "No kuinkas sinä sen haltijan näit?" kysyi Rietu. "No tämmöinen se oli juttu.

Ottaisin veikon orosen, Sulkkuisilla suitsosilla, Vaskisilla päitsösillä, Veisin veikkoni orosen, Tallihin tasalakehen, Paksumpahan partahasen, Suurimpahan renkahasen, Silkkikattehen sitoisin, Verkaloimen laitteleisin, Kaurat kantaisin etehen, Leivänkannan lennättäisin, Simaleivän syötäväksi, Olutputsin juotavaksi; Laatisin kylyn utuisen, Hienoisilla halkosilla, Pienillä pilostehilla, Suuren korvon vettä saisin, Heraisesta hettehestä, Sulkkuvastan hauteleisin.

Iltaa, Juho; mistä sinä tulet? Kaupungin kellarista ja sinä Hellsbergistä, eikö niin? Setä kai oli kerrassaan oivallinen! Hän oli iloinen ja ystävällinen, kuten tavallisesti, vastasi Anna hymyillen veikon omituiselle puhetavalle. Tuletko kotiin minun kanssani? En, en millään muotoa hän veti kelpo siemauksen äsken sytyttämästään sikaarista.

Miks en jäänyt syntymättä Taikka kuollut kuusiöisnä? En olis paljoa pitänyt: Vaaksan verran palttinata, Pikkaraisen pientaretta, Emon itkua vähäsen, Ison vieläkin vähemmän, Veikon ei vähäistäkään. TAINA. Suotta kalpenet surusta. Kun tulet Suvantolaan, Syötpä siellä vuoden, kaksi Voisulaa, sianlihoja, Vehnästä ja piirakoita, Tulet muita muhkeampi, Iloitset ikäsi kaiken Suuressa sukutalossa.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät