Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Painostava mieliala, joka kumpaakin rasitti, ei poistunut koko yhdessäolon aikana. Mutta kun Valee jätteli hyvästi, virkkoi kirkonvartija: »Sinäkin vanhenet... Vanhana katsellaan monta asiaa toisilla silmillä kuin nuorena.»
TUOMAS. Juhani! SIMEONI. Hajoohan jo pirttikin, te pedot ja perkeleet! JUHANI. »Votti, poika, sanoi Ryssä!» No miksi makaat siinä, ja killistelet ylös kattoon? TIMO. Sinä voitat minun nyt, mutta annappas ajan vähän muokata vielä: sinä vanhenet ja kasvat pikkuiseksi, mutta minä vartun ja voimistun. JUHANI. Kerran ransistuu ja loppuu tämä maailmakin, saati syntinen ihmis-parka.
On koti siellä, missä aatoksesi vapaina leikkivät kuin lapsoset, ei turhaan haasta siellä sydämesi, vastaasi soi kuin henkes sävelet. Se koti on, miss' saat sa hapset harmaat, mut kukaan nää ei, että vanhenet, ah, siellä himmenevät muistot armaat kuin metsän taakse harjut kotoiset. väkinäisellä ivalla. Te lämpenette Siitä, mikä muuttuu pilkaksi Teille! siinä ero on.
Näin päätti Fjalar Puheensa ylevyydellä, Mut Sjolf vanhus, synkkänä astui esiin Voimakkaalla äänellä lausui noin: "Kuningas, sä vanhenet, sun kätes' Uupuu, hautahan kallistut, Haahmo vaan oot miehestä muinoisesta, Haahmo yöhön synkkähän katoova. Jos sä its' oot kaikkivoipa, miksi Valtaan antaut vanhuuden? Itse jos oot luonut sa teot tuossa, Nouse siis ja uudista nuoruuteis!
Onhan tämä niin yksinkertaista ja niin selvää: sinä elät, s.o. olet syntynyt, kasvat, miehistyt, vanhenet ja tuossa tuokiossa kuolet Tokkopa elämäsi päämäärä voi olla sinussa? Varmaankaan el. Mitä tämä tämmöinen on kysyy silloin ihminen itseltään, mikä minä olen?
Mutta apostoli laski kätensä hänen päälaelleen ja sanoi: "Kuulen hengissä Herran sanat, jotka Hän minulle Tiberian meren rannalla lausui: »Koska sinä olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja menit, kuhunkas tahdoit, mutta koskas vanhenet, niin sinä ojennat kätes, ja toinen vyöttää sinut ja vie, kuhunka et sinä tahdo.» On siis oikein ja kohtuullista, että seuraan laumaani."
Ajatteliko hän ehkä, että tuossa lepäät sinä minun onnettomuuteni ja onneni, minun köyhyyteni ja kurjuuteni ja ainoa kallis omaisuuteni, minun häpeäni ja minun alentumiseni, ja minun rakkauteni ja elämäni määrä. Ajatteliko hän ehkä, että mikä onkaan kerran tuleva sinusta, pieni peipposeni, kun varreltasi ylenet ja vuosiltasi vanhenet. Mikä on tuleva piian pojasta?
Mut kauneutes käyttö kehun saa, Jos vastata sa voit: »tuo nuori veri Mun elämäni aarteen tallettaa». Se sinun nuoruutesi hehkun peri. Näin nuorrut yhä, vaikka vanhenet, Veres on lämmin, vaikka kylmenet. Sa katso peiliis, muodollesi väitä, Nyt uuden luomiseen sa kypsä liet. Jos nyt et uusi piirteitäsi näitä, Niin petät mailman, äidilt' onnen viet.
PASTORI. Vapaamielinen, sinä ? Pyrkisit kehittymään realistiseen suuntaan ? Tuohon roskatasaiseen Mitä joutavia! Sinulla ei vielä ole omia, vakavia mielipiteitä. Tuolla ijällä tavallisesti häilytään sinne tänne. Vähän vanhenet, niin opit ymmärtämään, ettei siinä suunnassa mitään kehitystä hyvään ole, vaan kehitystä pahaan, itsensä ryvettämistä. Lokaviemäriin se johtaa, ei muuhun. Vapaamielinen!
Oi kuinka minä toivon, että hän pian paranee. Mutta mikä saattaa ihmiset niin julmiksi?" "No, eivät he ole julmia", vastasi Labeo, koettaen kiertää hänen kysymystään. "Se on heidän tapansa. He ovat aina olleet semmoiset. Sinä opit kyllä rakastamaan sitä, kun vanhenet."
Päivän Sana
Muut Etsivät