Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Hautaako mun vieras santaan Jossain kesken erämaan? Viskaako mun meri rantaan, Ja ma siinä maata saan? Yhtäkaikki! Tuolla, täällä Luojan taivaan yllä nään; Tähdet tuikkii pääni päällä, Kuolinvalot väikkeessään. Romansseja Aikakautta koskevia ja Jälkipoimintoja Childe Harold. Vankan laivan, mustan aivan, Verkkaan purjehtivan näät. Valoss' soihtuin näät kuin loihtuin Ruumiinvartioiden päät.
Joka viettäis hetkisen rieman, Saa kurjan ja nurjan vaan; Josp' ei ois lempeä hieman, Ties, kuin tuota ollakaan. Niinkuin kuuhut loistain nousee Alta pilvenhattarain, Niin nyt ajan hattaroista Kuultaa kuva sulokkain. Kannell' istuimme me kaikin, Rheinin vartta viiltäen, Kesävehrät rannat hehkui Valoss' iltapaistehen.
Ma usein oon kumartunut, Oi tuhat kertaaki, Net vasten syöntäni painellut Sata tuhat kertaaki! Suvella. Maat, penkeret Kuink' kastehiset! Kaikk' kukkapäät Kuink' helmissä, näät! Kesk' puitten sää Kuin vireä tää! Kuink' valoss' kielin iloisin Nuot pikkulinnut semminkin!
Mut ihmisvoimat murtuu, hukkuu pois, Ei kestä nuoruus, vanhuus, järkevyyskään, Ois tyhjät työt, jos emme tietää vois Niit' armon valoss' arvostella tyyskään; Ja sepä valo nytkin, Herra, suo, Kun kumarrumme istuimesi luo. 1868 t. 1869. AUGUST AHLQVISTILLE, YRJ
Jos milloinkaan, niin nyt Kysyypi aika: valveill' onko kansa? Asteelle valoss' onko se korkeell' ehtinyt, Miel' onko valpas, sydän paikallansa? Heräjä, herätkäätte siis työhön, taisteloon, Ja voittoon taistelonne Jumala johtakoon! Heräjä, herätkäätte! Heräjä, herätkää! Nyt toimet teitä kutsuu suuret, jalot, Nyt huutaa teitä aika ja äiti kurja tää, Nyt valomnaaks' on vallattava salot.
Opin Paremman vannon kuin mink' äsken lausuin: Mun hauskuuten' on unelmat ja lempi; Ei iloist' ole, jok' ei iloisemmaks Käy niiden kautta, ei niin suruista, Joit' ei ne osaks suruisuutta poista. Luo auki silmäs, uneksiva lempi! Tuo valkeutta, rauhaa rintaan! Auki Luo silmäs, kuiskaa nimi Sigridin! Hänt' opetin ma lasna. Kasvavan Näin lemmen valoss' enkelin ma puhtaan.
Rein-laivurin nuoren mieltä saa hurjahan kaihoon tuo; hän ei näe kallionkieltä, vain ylös hän silmänsä luo. Kai pohjahan nielussansa veet venhon ja laivurin vei, ja sen tenholaulullansa on tehnyt Lorelei. Vankan laivan, mustan aivan, verkkaan purjehtivan näät. Valoss' soihtuin näät kuin loihtuin ruumiinvartioiden päät. Kuolinsija!
Päivän Sana
Muut Etsivät