United States or Afghanistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
3 PALVELIJA. Sydämmell' yhä Timonin on puku, Sen näen silmistänne. Tovereita Siis ollaan vielä murheen palkoissakin. Sai laiva vuodon, ja me, laivamiehet, Nyt, seisten kannell' uppoovalla, kuullaan Melua tyrskyn; tähän ilmamereen Hajoomme kaikki. FLAVIUS. Ystävät, nyt teille Ja'an viime roponi. Miss' yhdytäänkin, Timonin tähden tovereita ollaan.
Ihanasti laulaa poika niin myös neito Armaas' syleilyksess' laivan hienoll' kannell'. Joutsen alakuloisesti ääntää, Ihanasti toki; linnut visertelee Rannall' kiistellen ja saaren metsä kaikuu; Meri kaikuu, taivaan kansi kaikuu, Kaikki yhteensulaa sointuun ihmeelliseen, Kaikk' on hyminä kuin Tapiolan linnass', Koska soivat siellä kultakanteloiset.
Joka viettäis hetkisen rieman, Saa kurjan ja nurjan vaan; Josp' ei ois lempeä hieman, Ties, kuin tuota ollakaan. Niinkuin kuuhut loistain nousee Alta pilvenhattarain, Niin nyt ajan hattaroista Kuultaa kuva sulokkain. Kannell' istuimme me kaikin, Rheinin vartta viiltäen, Kesävehrät rannat hehkui Valoss' iltapaistehen.
Mutta laivattaren ääni haaksen kannell' Halki myrskyn voimallisest' kaikuu, Manaten ja lohduttaen miehistöä. Miehet kiipee, vetää, köydet myrskyss' vinkuu, Mutta purjeet, kokoon käärittyinä viimein, Ovat vaijenneet, eik' kumartele enään Haaksi yhtä syvältä kuin ennen Kohden ammottavaa, pohjatonta hautaa.