Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Laihuutensa syyksi rouva valitti huonoa ruokahalua, vaikka hän useinkin pahimmin valitellessaan puri kuin tuskainen, ja Mikko puolestaan arvioi hänen syövän ainakin neljän hengen edestä. Mutta mikä lie ollut, ettei hänessä jumalanvilja ottanut asuakseen. Sisällisesti oli Liisa rouvassa tapahtunut se muutos, että hän nyt oli peräti hurskas.
Ma sitä muista en. Kuin pisar merehen, kuin tähti aavan avaruuden helmaan niin hukkuu murheeni, niin vaipuu lauluni syksyn suureen suru-runoelmaan. Koti kaukainen, armas, mi syliis mun synnytit kerran, koti kadonnut, kaunis, ole siunattu nimehen Herran! Koti tuskainen, ankee, koti rauhan aarteita vailla, olet ainoa keidas elon muistojen korpimailla!
Myöhä on jo: hyvää yötä! ROMEO. Jos ei mua kutsuis riemu riemujen, Nyt sinust' ero oisi tuskainen. Hyvästi! Neljäs kohtaus. Huone Capuletin talossa. CAPULET. Niin onneton on laita, ett' ei ole Meill' aikaa ollut päättää Juliasta Hänelle, nähkääs, Tybalt oli kallis; Ja mulle myös: niin, kaikki kerran kuollaan. On myöhä jo, hän kamariins' on mennyt.
Vanha Henning mutisi pari sanaa, joita ei kukaan kuullut, ja kääntyi pois, kasvoillaan puoliksi yrmeä, puoliksi tuskainen ilme, ja Bengt jätti hänet ollakseen parin minuutin päästä samanlaisissa puheissa muutamien muiden vieraiden kanssa.
Sydämeni on kowin kipeä", wastasi isäntä, painaen kätensä sydämelleen ja samassa waieten. "Kuka iski sydämeenne tuon turmiollisen haawan?" kysyin taas. "Oma lyömäni on se, oma haawoittamani on tuskainen sydämeni", sanoi isäntä taas waieten ja raskaasti huoaten. Nyt pääsin jäljelle. Edessäni ei ollutkaan ruumiillisesti sairas, waan sairas semmoinen, jonka henki oli sairas ja haawoitettu.
Leubelfing huomasi silloin petolinnun, joka kierrellen pilvissä itsepäisesti pysyttelihe kuninkaan ja hänen seurueensa kohdalla vähääkään pelkäämättä laukauksia, joilla sitä koetettiin karkoittaa. Paashille johtui mieleen Lauenburgin herttua ja samalla alkoi paashi miettiä, vieläköhän hän yhä ajatteli kostoa kuninkaalle. Leubelfing-paran sydän oli sanomattoman tuskainen.
Mutta venettä ei näkynyt minkäänlaista; kello löi 9, 10, 11, eikä Jonsonia kuulunut. Väsyneenä ja tyytymättömänä meni hän mökkiinsä, pani maata ja kun hän seuraavana aamuna heräsi, tunsi hän olevansa niin tuskainen ja levoton, että jos vain olisi uskaltanut, olisi hän mennyt rouva Hedenstamilta pyytämään lasin viiniä; eilinen lasi oli häntä niin sanomattomasti vahvistanut ja huojentanut.
Ei voinut olla ääneen valittamatta. Jos voivotuksensa olisi puristanut äänettömäksi, niin itkun puuskat kuitenkin parahtivat ääneen, että lapset siitä vaan olisivat heränneet. Täytyi lähteä ulos, jossa yön pakkastuuleen sopi huokaukset, sopi voivotukset, sopi itkun purkaukset, sopi tuskainen sydänkin. Mutta ei sopinut sydammen tuskat, ei haikea mieli. Tallin seinällä naulassa paloi lyhty.
Molemmat ottivat kuin tulipalosta lyhteitä talteen, tuskainen ahdistus povessaan, kun taivas peittyi pilveen ja ukkonen likeni kiireesti. Nähtiin jo, ettei mitenkään kerjetä kaikkia saada. Enemmät puolet rukiita kuitenkin oli ladossa, kun aivan pellon kohdalla välkähti kolminkertainen salama ja ukkonen jyrähti niin, että maa tuntui läikkyvän.
Vuosia sitten en ollut sellainen jommoinen nyt. Minä rakastin ja toivoin, että minuakin rakastettaisiin.» Hänen äänensä oli nyt aivan muuttunut, niin tuskainen ja niin hento oli sen sävy. »Ja miten sinun rakkautesi ja minun käskyni joutuvat yhteen?» Arbakes kysyi kärsimättömänä.
Päivän Sana
Muut Etsivät