Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Mitä antaisinkaan, kun saisin kuulla sinun panssaroidun rintasi tarinan saisin nähdä sinun heikot halusi toiminnassa tarkata niitä pikkuseikkoja, jotka sinulle tuottavat iloa ja surua. Mutta luulenpa, että varmastikin tuntisit Ionen läsnäolon! Hänen mukanaan ilma ikäänkuin lämpenisi ympärilläsi, aurinko helakammin paistaisi.
Miten sitte? miten sitte? etkö sinäkin silloin tulisi?" "En", vastasi Roosa vakavasti; "en sittekään, sillä minä tietäisin, että sinä rakkaudesta minuun tekemää päätöstäsi kohta et katuisi, sillä siksi olet sinä liian jalomielinen, vaan että sinä kohta tuntisit itsesi sangen, sangen onnettomaksi; ja miten voisin minä silloin olla onnellinen!
Kukat rintans aukasee Päivän tuulosille, Kiertoköynnös kiertelee Puitten ympärille. Joki lausuin lemmestä Juoksee hiljaltansa, Laaksoss' yhtyäksensä Toisen joen kanssa. Alppilaulu. Oi, vuoren lumi, jolle nyt Luo ilta ruskoaan! Jos tuntisit kuin sykkinyt On sydän sulle vaan. Oi! kaiku sa, mi Alpilta Nyt soit niin kauniisti, Luo vuorelta vaan surua Mun raukan mieleeni! Oi, järvi sa, kuin päilyilet!
"Anna niiden tulla", sanoi Polykarpus tyynesti. "Niin tahdon sinua tulen kautta pakottaa", huusi maaherra; mutta vastaus kuului: "Tuli polttaa ainoastaan vähän aikaa ja sammuu sitten, mutta jospa tuntisit ijankaikkisen kadotuksen tulen, joka jumalattomia varten palaa. Vaan mitä viivyttelet; toimita tänne mitä haluat." Nyt pystytettiin rovio, kohta liekit tarttuivat kunnia-arvoiseen vanhukseen.
Mikä lienee minua riivannut ... olen kuin mustilainen ... en voi pysyä paikoillani ... sitä kuin kerran nuoresta pitäen tottui tuohon kulkemiseen ... ensin kerjuulla ... sitten tavaran kaupalla ... kylästä kylään kuin laukkuryssä ... sillähän se niin meni luontoon ... ei voi enää olla yhdessä kohden ... ei vaikka mitä tekisi... Ja vaikka minulla aina on niin ikävä sinne kotipuolelle ... niitä ihmisiä ... voi, jos sinä Ville tuntisit ... luuletkos, että siellä milloinkaan on minulle tuolla lailla nyrkkiä näytetty ... hyvänä pitivät aina ... ja rakkaita olivat ... semmoiset pulskat, komeat miehetkin ... syleilemään vaan työntääntyivät ... että oli pahemmassa kuin pulassa usein...
Anna armias Jumala, Herra Henkesi lähetä, Lahjoittele lapsillesi, Selvitä sokiat mielet, Että oike'in osaisit Tutkia kätesi töitä, Siitä tuntisit Sinunkin Luojaksensa laupiaaksi. Ajattelen aikojani, Muistan murhepäiviäni, Entisen elämän juurta.
Parhaankin isännän kuollessa tahi köyhtyessä heitä myydään niinkuin muutakin irtaimistoa." Rouva Shelbyn ääni värisi mielenliikutuksesta ja katkerat kyyneleet vierivät hänen poskillensa. "Sinun surusi kaivelee minua suuresti, rakas vaimoni", sanoi vihdoin herra Shelby, "mutta jos sinä tuntisit Haleyn, niinkuin minä, ymmärtäisit, ett'en vähemmällä voinut päästä hänen kouristaan.
"Jospa vaan tuntisit oikein ystävyyttä minuun, seppä veikkoseni, minuun ja Katriin. Ajattelepas kuinka sitä tyttö-parkaa ahdistetaan aamusta iltaan asti, ja ajattelepas minkälaiset ihmiset häntä ahdistelevat, silloinkin kun meidän ovemme ovat lukossa ja luukut ikkunain edessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät