Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Siellä oli siihen aikaan jonkinlainen siistinpuoleinen kapakka, jossa suurten herrain palvelijain oli tapana pelata pois herrainsa rahoja. Sieltä näkyi valoa ikkunaluukun raosta ja tuntui häränpaistin hajua, mutta minä seisoin ulkopuolella ja ajattelin: istuapa nyt tuolla sisällä lautasellinen sianlihaa toisella ja maljallinen lämmintä totia toisella puolella!
Niin teki Hannakin, ja varmaan he molemmat samaa ajattelivat. Ei kuitenkaan toinen eikä toinen mitään virkkanut. Oli niin tukalan ikävää. Pelko ensiksikin isän suhteen. Jos hän nyt joutui johonkin olutta tai totia juomaan ja sairastuisi taas uudelleen. Taikka tulisi humalassa kotiin ja kohtelisi äitiä samalla lailla kuin silloinkin. Hannaa oikein pöyristytti.
»Pourquoi, minkätähden, pourquoi, minkätähden » »Ankaraa dieettiä, kaikella muotoa, ei olutta eikä totia, korkeintaan lasi punaista viiniä silloin, tällöin.» Lääkäri ja äiti tulivat makuuhuoneesta ruokasaliin. »Kiitoksia nyt hyvin paljon, tohtori», kuului äidin vieno ääni. Etehiseen menivät. Siellä vielä puhetta jatkoivat, mutta Hanna ei sanoja eroittanut.
Nieminen otti suunsa täyteen totia, pullisti poskensa ja antoi silmänsä mennä pyöreiksi kuin huuhkaimen silmät. Eilen illalla me oltiin ja elettiin Savonlinnassa, tänä iltana tehdään tässä totia, mutta huomenna istutaan jo Helsingissä. Eikö ajeta suoraan asemalta kappeliin, Antti? Ajetaan vain! Me ajetaan kappeliin syömään ja juomaan... Ja mässäämään, liitti Nieminen nauraen itse sanoilleen.
Minä kyllä pidän hänestä huolta, jos vaan saamme vähän ruokaa." "Niin, Jäger, sitä on kyllä helppo sanoa! mutta katsos miten me kaikki puuhaamme täällä täysin käsin." "Kylmää linnunpaistia! ... lihakokkareita ... vähän makkaraa!... Tulemme kyllä toimeen... Minä lupasin hänelle teurasruokaa. Ja sitten, Thinka!" nyykäytti kapteeni päätään, "hiukan totia, niin pian kuin mahdollista."
"Vai niin", virkkoi lukkariukko, vastaan ottaen annetun ilmoituksen. "Herra pastori on niinmuodoin meidän uusi pappi ja minä saan toivottaa pastoria sydämellisesti tervetulleeksi tänne. Minä toivon, että me hyvin sovimme, sillä minua ovat aina esimieheni suosineet. Autuas rovastimme ja minä olimme kuin veljet. Me joimme monta totia yhdessä.
No, ei niistä riidellä, muistutti kapteeni, terve mieheen! Terve, Hellman, elä sinä ole pahalla tuulella! Juo sinä niin, että tiedät kerran kestissä olleesi ... tuokaa lisää boolia! Ei ole enää... Joko se loppui? Hyvällä tavaralla on hyvä menekki, kun vielä kilvan otetaan! No, totia sitten! Ei se ollut meininkikään, että boolia koko illaksi riittäisi ... pankaa totia miehet!
Ja sitten siirryin siirtymistäni toisten taakse, kunnes viimein läksin koko tanssihuoneesta. Menin toiselle puolelle, jossa istui vanhempia miehiä ja joivat totia. Laitoin kiireimmiten lasin itselleni, väkevän totilasin, ja istuin muiden joukkoon. Tanssihuoneessa alkoi polkka. Tuo valssin ajalla minua puhutellut sulhaspoika tuli taaskin luokseni.
Herrat olivat jo lopettaneet whistinsä, kun Antti tuli salonkiin. Oli seisauspaikka tulossa, ja kapteenin täytyi mennä ulos. Kun Antti näki muidenkin juovan totia, tilasi hänkin sitä. Hän tarkasti bufettineitiä ja katsoi häntä suoraan silmään. Neiti kesti katseen ja oli kylmä ja rauhallinen. Ei näkynyt mitään merkkiä kasvoissa tai käytöksessä, joka olisi vahvistanut Anttia hänen epäilyksessään.
Eikä ollut taas salongissa muita jälellä kuin Antti ja Kalle ja tämän toveri. Ka, sinulla on totia, Antti! Eikö mekin, Nieminen, oteta totia? Minä en kiellä, en käske. Bufettineiti tuli sisään, ja Kalle kohteli häntä kuin vanhaa tuttua. Hän kutsui hänet lähemmä, painoi kätensä hänen olkapäilleen, katseli häntä ujostelematta silmiin ja väitti, että neiti oli lihonnut.
Päivän Sana
Muut Etsivät