United States or Ukraine ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Kernaammin viskattakoon sitte tämä kirje heti paikalla uuniin!" "Niin, niin! tiedäthän, että minun mielestäni kaikki on ymmärtäväistä mitä sinä teet, Jäger!" Kapteeni pysähtyi suu ammollaan, pitäen kirjettä kädessään. "... Ja se, että Inger-Johanna tulisi turvatuksi, ehk'ei olekaan niin tähellistä... Kuvernöörin rouva on tosiaan lähintä sukua.
"Mutta, hyvä Jäger!" rukoili rouva. "Mitä vielä,
Tyttö syleili tulisesti isäänsä ja kapteeni pelästyneenä ja hämillään vei häntä sisälle porstuaan äidin luo, joka oli aivan mykkänä. "Mikä, mikä sinua vaivaa, Inger-Johanna?" kysyi hän vihdoin. "Mikä nyt on? mikä nyt on, Inger-Johanna?" huudahti äiti. "Mene sisälle, mene vähä sisälle sinä, Jäger!" Hän tiesi, ett'ei miehensä saattaisi suuria kärsiä.
Kapteeni Jäger, punanen, pyöreä ja lihava mies, puettuna kuluneesen univormuun, astui läähöttäen sisälle, märkä hanhensulka vielä suussa; hän meni suorastaan ikkunan luo. Rouva neuloi vaan nopeammin, hän tahtoi käyttää aikaa ja samalla viisaasti varustautua sitä vastaan, mikä tuleva oli. Kapteeni hengitti jäätyneelle ikkunaruudulle, suurentaakseen sen läpinäkyvää osaa.
Jos Jäger puhuu totta, pitäisi sen lemuta hyvin tuoksuiselta kuin kesän lemmikit, joita suven henget hallitsevat. Tuntuuko siltä? Tosiaankin, mieheni. Ihme kummall' ajaa! Sitä vaikuttaa, kun emme antau kaikkien elementtien valtaan, vaan omistamme parahinta ja olemme sitä. Silloin astuikin ompelumestari sisään ja emäntähenkeä vetivät askareet kyökkiin.
"Puolestatoista vuodesta, ajattelehan toki sitä Jäger. Kuusitoista killinkiä joka kirjeestä." "Kehno kirjoittaja, sanon minä, joka ei edes maksa kirjeitään... Miksi kirjoitti hän nyt viimein, kun hän jo edeltäkäsin oli pannut terveisiä kälysi kirjeessä? Neljä ja puoli kyynärää silkkinauhoja!
Eipä olisi mahdotonta tytön päästä perilliseksikään... Ei vainkaan, tee miten tahdot ja parhaaksi näet, Jäger! Sinä kyllä tämän asian ymmärrät paremmin kuin minä ... ja jos sinä tuon edesvastauksen niskoillesi otat" ... rouva huokasi.
Olihan Jäger jo sen verran tointunut, että halusi illalla itselleen totia vaikka ei suinkaan väkevää!... Mutta tupakoidessa ja yhä uudelleen täyttäessä totilasia jutteli nyt kapteeni Mustasta ja kertoi kaikellaisia seikkailuja harjoitusmatkoiltaan aina kello kahteen saakka yöllä. Joku päivä sen jälkeen räiskyivät puut konttorin uunissa kapteenin kirjoittaessa niin, että sulkakynä pärskyi.
Toisessa huoneessa istui rouva Jäger levottomasti odottaen isän poislähtöä ... heillä oli pisin matka kotiin ja kello oli jo kymmenen. Vouti oli turhaan kehoittanut heitä jäämään yöksi; mutta se ei nyt mitenkään sopinut, Jäger'illä oli aivan päteviä syitä, joiden tähden heidän täytyi seuraavana aamuna olla kotona.
Tulihan sitä aina levollisemmaksi sen jälkeen, kun tohtori oli käynyt. Leiriin hänen piti, se oli tietty! Vähäsen juoksumarssia joka päivä, se olisi oivallista, vähentäisi liikaa lihavuutta ja panisi veren säännölliseen liikkeesen... "Et sinä ole koskaan puhunut pyörryttämisestä, kun olet siellä ollut, Jäger!