United States or Saint Barthélemy ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sen lääkevoiman Sanovat hänen jälkeläisilleenkin Perinnöks jättävän. Tuon ihmeen lisäks On hällä Herralt' ennustajalahja; Ja armon todisteena runsas siunaus Valt'istuimesta virtaa. MACDUFF. Ken se tuossa? MALCOLM. Maanmiehiä, mut hänt' en vielä tunne. MACDUFF. Kah, terve, kunnon serkku! MALCOLM. Nyt ma tunnen. Jumal' armas, torju kaikki, mikä meidät Tekevi vieraiks toisillemme! ROSSE. Amen!
He kulkevat laaksossa, he taivaltavat lokaa, ja harva vuoren alle edes ehtii. He haaveksivat ruusuja ja saavat orjan-okaa, mut metsä heidän mentyänsä lehtii. He halkovat sydämiä, he vakoavat päitä ja ajan uuden aivoja he kyntää. Ei säiky kyitä, kytän nuolta, tuskan tuprusäitä, he horju ei, he torju ei, he ryntää. Ja usein loassa, veressä he ovat yltä, alta jo sortuvat soihin pitkospuiksi.
Hän vaikuttaa mun vahingokseni, ma vaikuttaa en voi, en tahdo vastaan. Mun ystäväni ovat alallaan, he toisin katsoo asiaa, ei torju he pahaa, vaikk' ois vastaan taisteltava. On erottava, luulet, mun; ma samoin Siis jääkää hyvästi! Mä kestän senkin. Te minust' erositte, suotakoon myös mulle rohkeutta, voimaa eroon! LEONORA. Ah, kaukaa katsoin selvempää on kaikki, mi lähellä vain meitä hämmentää.
Molemmista muista Vävyn sekä nadon; Punaisesta verestäni Koko heimon kadon!» Nurjat ajat pääll' on, Nurjain tähtein valta: Torju, Luoja, kovat iskut Madjarien maalta! Unkarin albumi, 1881. Aleksanteri Kisfaludy. 126. laulu.
»Koetetaanpa sitte», sanoi luutnantti ääneensä, mutta kuiskasi Helylle: »Torju pois luotasi tuo poika, minä en kärsi hänen laulujaan.» »Mitä minä teen? Joka päivä hänelle sanon, etten hänestä huoli, mutta hän tekee kiusaa vain.» Tämän sanottuaan hän taas riensi leikkaamaan.
Pois paavin ulkokultaisuus Sä, kansa, päältäs torju Ja uskossasi vapauteen Sä ellös koskaan horju. Jos joskus pilvet taivahan Ne synkemmäksi peittää, Ei siltä ihmishenki tää Saa toivomasta heittää, Ja vaikk' on papit riettahat Ja kirkossa on syöpä, Niin sentään hetki vapauden On ihmisille lyöpä.
Sa huomaa: kulho, jonka käärme särki, ei ole, oli; mutta tietköön syypää, ett' Taivaan kostoa ei torju mikään. Jää iki ilman perillist' ei kotka, mi heitti höyhenensä vankkureihin, ne täten tehden hirviöks ja saaliiks. Ma näen selvään, ja siks siitä kerron: lähellä tähtimerkki on, mi antaa viel' ajan maailmalle varman, vapaan.
Pahalla hän kostaa pahan, hyvyydenpä hyvyydellä; sinut kutsuu Hovilahan, on hän sulle aivan hellä.» Kohta kansliassa Hovin seisoo Sipo Nevalainen. Hurtta häntä katsoo tovin, tuumii: Tuossa alamainen, jok' ei tieltä oikealta eksy, väisty eikä horju, vaikka horjuu esivalta, maan ei vainolaista torju.
Valan vahvan vielä mä vannon: iliolaisilt' en tuhopäivää pois minä torju, valkean liekkinä vaikk' yliyltään leimuamassa ois koko Troia ja sen sytytelleet aimot akhaijit." Here valtiatar helo-olka kun tuon oli kuullut, kohta Hefaistoa kielsi hän, armast' aaluvatansa: "Lakkaa, lapseni, kuulu Hefaistos, noin kovin ei sun kuolollisten vuoks sovi kiusata kuolematonta!"
"Minä nousen ylös, nousen kohta paikalla", sanoi Anni, "minä en ole semmoinen kuin sinä, että istuisin kädet ristissä. Tule, onni taikka onnettomuus, ja tee kanssani, mitä tahdot! Minun täytyy tutkia, mitä tehtävänä on. Sinä kaiketi mielukkaimmin odottaisit siksi, kuin sinä kaivetaan ylös taikka lumi itsestään katoo. Minun on laita toinen. Torju! se oli meidän vanhan koiramme nimi".