Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. toukokuuta 2025


*Rosmer*. Voi, Rebekka minäkö, joka en itse luota omaan tehtävääni. *Rebekka*. Mutta onhan sinun tehtäväsi jo kestänyt koetuksensa. *Yhden* ihmisen olet ainakin jalostuttanut. Minut, koko elinijäkseni. *Rosmer*. Niin, kun voisin uskoa sanojasi. No, mutta, Rosmer, etkö tiedä mitään, etkö mitään, joka saisi sinut uskomaan sitä? Elä tutki sitä tarkemmin! Elä tutki, Rebekka! Ei sanaakaan enää!

Eräänä leutona syyspäivänä lounaan aikaan, kun maa hajahti varisneista lehdistä ja toiset lehdet kauniin keltaisina, punaisina ja ruskeina vielä riippuivat puissa, joitten välitse aurinko paisti, saavuin Highgate'en. Minä kävin jalkaisin viimeisen penikulman, astuessani ajatellen tehtävääni, ja jätin vaunut, jotka olivat seuranneet minua koko yön, odottamaan käskyä ajaa eteenpäin.

Sinun osakses, Piete hyvä, tulisi, että aina sopivissa tiloissa lausuisit Algernon'ista jonkun kiitos-lauseen, mikä tehtävä ei suinkaan tule sinulle vaikeaksi. Emilia pitää meitä kaikkia puolueellisina, mutta sinua ei hän epäile ja siksi sinun sanasi paremmin vaikuttaa". Minä hyvin tehtävääni tyydyin, sillä hauskaltahan aina tuntuu, kun hyvällä omalla tunnolla saattaa ihmisiä kiittää.

Niistä pitää minun tänä päivänä puhuman, ja siihen tehtävääni pyydän Sinulta, oo Herra Jumala, rakas taivaallinen Isä, voimaa ja vahvistusta Sinun omalla opettamalla rukouksellasi... Isä meidän, joka olet taivaassa...

"Eikö?" kummastuksella. "Ei vähintäkään". "Ei siis mitään johdattavaa syytä", arveli Mr. Wickfield, "kun sanotte ulkomailla eikä kotona?" "Ei", vastasi tohtori. "Minun täytyy uskoa teitä, ja tietysti minä uskon teitä", vastasi Mr. Wickfield. "Se olisi ehkä melkoisesti helpoittanut tehtävääni, jos olisin tietänyt siitä ennen. Mutta minä tunnustan, että minulla oli toisenlainen käsitys".

Minun täytyy vielä paljon, paljon totisemmin ryhtyä siihen tehtävääni, että olisin Gabrielin rinnalla; voi kuinka äärettömästi minä tahtoisin palvella ihmisiä myöskin näillä oman ruumiini voimilla, niinkuin Gabriel. Ne ovat kuihtuneet minulla, kun en ole käyttänyt. Mutta kuka tietää, ehkä ne vielä voisivat elpyä, jos rupeisin harjoittamaan.

»Olet vanha jo, mennyt on kevääsi oma Sun eikö jo maassa maata ois soma?» »Kannan ma kuorman riemun ja huolen, siementä kylvän, siks kuni kuolen.» »Näin uskoen uutehen keväimeesi sa uskotko myös ylösnousemukseesi?» »Tiedä en. Teen vain tehtävääni. Soi läpi sieluni ijäinen ääni.» »Mitä sulle virkkavi ääni tuo? Se kauhua kuolon vai lohtua luo?» »Virkkaa: On valhetta vain moni verho.

Valitettavasti olen ainoastaan lähettiläs ja tehtävääni kuuluu pysyä teille tuntemattomana siihen asti kuin suuri päivä koittaa, sanoi vieras nousten seisaallensa, ja jatkoi juhlallisena: Nyt siirryn siihen tehtävään, joka tässä näytelmässä tulisi teidän osaksenne. Olen valmis, sanoi Hannes. Minulta puuttuu vielä teidän toverivalanne.

Minähän olin hänen ainoa onnensa tässä maailmassa; kuinka olisin voinut epäillä tehtävääni, kun viimein huomasin, ettei hänen ennakkoluuloaan käynyt muuttaminen? Ja uhristani olen saanut palkkani. Kaksi vuotta sitten lakkasi kaksi rakastavaa sydäntä sykkimästä: toinen oli hyvyydessä enkelin vertaisen ihmisen, tätini, kreivitär Ebba Liewenin sydän.

Vaan tahdonpa vielä näyttää, etten ole puhunut niinkään tuhmasti; enkä ole tällä kertaa vaan tuulta pieksänyt. Niin, ja mene! Tuuli tuon hupsun päähän on koonnut noita suuruksettomia ruumenia, mutta tuuli ne hajoittaakin. HAUSSI. SALMO tulee. SALMO. Anteeksi, herra! HAUSSI. Salmo! Lastemme Opettajana ennen. SALMO. Asia Nyt siitä ei mua käske hiiskumaan. Te tehtävääni varmaan aavistatte?

Päivän Sana

soimauksillaan

Muut Etsivät