United States or Côte d'Ivoire ? Vote for the TOP Country of the Week !


Jos vielä tulisi tuntemattomia vastaan, niin eipä sanoisikaan heille kenenkä tyttö. Mitä he sillä tiedolla tekevät. Loppumatkalla ei pakkanen enää ollut niin kirpakkaa kuin aamusilla. Lauhduttava sumu laskeutui maille ja sekoittuneena talojen lämmityspaikoista lähtevään savuun hajahti vähän tervalle. Viimein joutui Aliina perille. Räätäli sattui kotiinsa ja korjaili vanhaa turkkia.

"Tosiaankin", virkoin väliin, "mistä sinä arvelet, ettei talo ole kaukana?" "Kas tuolta kävi tuuli nyt", vastasi vieras, "ja sieltä hajahti savulle, kai talokin lähellä on". Hänen älykkäisyytensä ja hieno aistinsa ihmetyttivät minua. Minä käskin kääntää sinne päin. Työläästi pääsivät hevoset kulkemaan syvässä lumessa.

Luulen, että harvat ihmiset minun ijälläni, yhtä äkisti kuin minä, tulevat muutetuksi Lontoon tungokseen ja hälinään, niin hiljaisesta ja levollisesta paikasta kuin vanha arentikartanomme oli. Otin yöpukuni, joka oli valaistu nurmikolla puutarhassamme ja hajahti rosmariinille ja lavendelille; tuo sulo lemu asetti sen salaman nopeudella selvästi ja elävästi eteeni.

Eräänä leutona syyspäivänä lounaan aikaan, kun maa hajahti varisneista lehdistä ja toiset lehdet kauniin keltaisina, punaisina ja ruskeina vielä riippuivat puissa, joitten välitse aurinko paisti, saavuin Highgate'en. Minä kävin jalkaisin viimeisen penikulman, astuessani ajatellen tehtävääni, ja jätin vaunut, jotka olivat seuranneet minua koko yön, odottamaan käskyä ajaa eteenpäin.

He vaativat minun alinomaa puhumaan, mutta kun en minä osannut heidän kieltänsä en minä saattanut saada itseäni ymmärretyksi. Sana jota he usein huusivat oli tank tank; ja kun tämä vähän hajahti saksan tai englannin kieleltä, vastasin ensin näillä kielillä, sitte tanskan ja vihdoin latinan kielellä; mutta päätänsä ravistamalla he osoittivat etteivät en ensinkään tunteneet näitä kieliä.

Oli kirkas päivä kevättalvella. Taavetti astui ja oli syviin mietteisiin vaipuneena. Metsä, jonka läpi tie kulki, hajahti erittäin hyvälle. Siinä astui hän ajatuksissaan ja tuli melkein huomaamattansa Pynnölän pihalle. Isäntä seisoi pihalla. "Hyvää päivää isäntä!" tervehti Taavetti. "Jumal' antakoon! Mitäs Taavetti niin surulliselta tänään näyttää?"