United States or Uruguay ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siinä oli riivittyjä lehtiä, akanoita, ruumenia ja olkia sekä vähä heiniäkin, eikä tuoretta havuakaan puuttunut. "Tämän minä kyllä ymmärrän", jatkoi Katri, "eikä sinun tästä tarvitse huolehtia. Lehmä, sika ja porsaat ovat minun hoidettavani, senhän tiedät. Heti panen padan tulelle ja keitän vettä; sitte kaadan sen korvoon ja panen tästä sekaan ja vähän suolaa päälle.
Paljon tuli heille riihellisiä, mutta paljon ei nyt riiheltä lähtenyt, muutama kappa vaan ohran suoria, keveitä kuin ruumenia ja sama määrä rukiita, pieniä kuin oravan kynsiä; niillä ei pitkälle menty, ei paksun ponnisteltu. Halla ei käynyt ainoastaan Tinttalassa, sen tuhotyöt olivat yleiset koko maakunnassa ja siitä seurasi kallis, kova aika.
Milloin he saivat vero-rahoilleen lisää ja täyttöä, milloin siemenen apua, milloin syömisen jatkoa, että uutiseen päästiin, milloin taas karjan rehun puutteessa jonkun vähän heiniä, olkia, ruumenia j. n. e. Sopihan tuommoisen talon tulevaa isäntää jo ennakolta mielistellä, kesutella ja pyrkiä hänen ystävyyteensä ja suosioonsa.
Leipään tavallisesti pantiin lisäksi ruumenia, olkia, jäkäliä, halavapajun lehtiä, pettua, suolaheinää, nuorta kuivattua heinää ja perunoita. Tavallisesti valittiin ensimmäisen kasken ja aiotun asumuksen paikaksi jokseenkin kivetön korkeahko paikka, sillä pidettiin silmällä tulevia peltoja, jottei halla veisi viljaa. Mieluimmin valittiin päivän eli etelän puoli.
Vappu oli riihenpurnusta ruumenia noutamassa, hänen palatessaan tiheiköstä saaliineen. Riihen oven edessä oli kelkassa koppa, kopassa oli ruumenia ja lisää toi Vappu. Sukkela ajatus pistihe hänen päähänsä. Vapun huomaamatta kätki hän ketun ruumeniin, meni sitte tupaan ja istui vakaana miehenä pöydänpäähän syömään. Tuli Vappukin koppaneen perässä tupaan ja rupesi nostelemaan ruumenia haudesaaviin.
»Meidän pitää ottaa siis selvä siitä, missä täällä on piruja myytävänä, Sinne varmaan tämäkin ostetaan.» Näin puhui Kolovan Pietari ja veteli tyytyväisenä pitkää partaansa sormiensa lävitse. »Kyllä sen sentään näkee, kellä ei päässä ruumenia ole», lausui tuohon Kelon Paavo mielissään, ja taasen kulettiin jonkun matkaa pitkin leveätä prospektia. Jo tultiin Moikan sillan korvalle.
Karuliina oli maaomenia nostamassa pellolla. Kun tartuin häntä käteen, silmäili hän minua hyvin säälivästi ja vakavasti. Sitte puhkesi lausumaan: Kovin kevyeltä näytät silmissäni, Paavo: sin'et paina kuin tupen täyden ruumenia ja naulan höyheniä. Kaiketi olisin sinulle paremmin kelvannut, jos olisin käynyt kanssasi irstailemaan.
Sieltä vilauksessa hienoa lantaa ja ruumenia pöllähti korkealle ilmaan ja samassa tulisten ketunrautain kiiltävät kehät iskivät kiinni miehen kinttuihin ja likistivät ankarasti. Tästäpä levenivät Laurin silmät, hän kumartui kiireesti alas hellittämään karvastelevasta, paisuvasta säärestänsä itsepintaista konetta, jonka hän kirouksen kirkunalla viskasi kauas tanterelle.
Vaan tahdonpa vielä näyttää, etten ole puhunut niinkään tuhmasti; enkä ole tällä kertaa vaan tuulta pieksänyt. Niin, ja mene! Tuuli tuon hupsun päähän on koonnut noita suuruksettomia ruumenia, mutta tuuli ne hajoittaakin. HAUSSI. SALMO tulee. SALMO. Anteeksi, herra! HAUSSI. Salmo! Lastemme Opettajana ennen. SALMO. Asia Nyt siitä ei mua käske hiiskumaan. Te tehtävääni varmaan aavistatte?
"Mielellänsähän se isäntä yösijan antoi, ja kuormakin kuletettiin ylisille lukon taakse", kertoi Laukkalan Miina jälkeenpäin lukkarin Reetalle, ja lisäsi: "ei siinä siis mahtanut paljaita ruumenia olla.