United States or Mexico ? Vote for the TOP Country of the Week !
Noh! huusi varis kun nokka katkes! Eihän se kahvi vielä kiehukkaan, eikä tulikaan pala! Ja-a, sen minä sanon että siinä vasta urakka on, ennenkuin sen palamaan saa! Siinä ollaan niin tiukalla kun Mannisen lehmä oven välissä, sanon minä! Teenkö tulta, vai? ELVIRA. Ei keitetä kahvia ollenkaan. Vieras meni pois, ei odottanut. Noh, mitäs nyt?
Ahaa, kas tämä laulaa toista virttä! Kysyn teiltä, teenkö hyvin siinä, että otan vaimokseni sen neidon, josta tässä on kysymys? Marphurius. Mahdollisesti. Sganarelle. Vai tekisinkö siinä pahoin? Marphurius. Kuka-ties. Sganarelle. Olkaa niin hyvä ja vastatkaa minulle niinkuin vastata pitää. Marphurius. Semmoinen on minun aikomukseni. Sganarelle. Sydämeni palaa rakkaudesta neitoa kohtaan.
RUOTUS: Vanki on vajassa mulla, mitä nyt hänelle teen ma? Jos hänet vapaaksi lasken, siitä villitys tulevi ensimmäistä ankarampi. Jos hänet hukutan, silloin Väinön puolelle asetun vasten uutta valtiasta. Teenkö silleen taikka tälleen, aina jään alemma kynsin. RUOJA: Entä miss' on mieron vaimo ynnä lapsi? RUOTUS: Yön ladulla. Heitä kiini ma tavotin, en tavannut.
Minä monta kertaa olen melkeen peloissani sinun tähtesi, Rita. Minä itsekin usein pelkään itseäni. Ja sen vuoksi juuri sinun ei pidä herättää pahaa minussa. Vaan Jumalan tähden, teenkö minä sitä! Sinä teet, kun sinä pirstot paloiksi pyhimmän välissämme. Vaan ajattelehan toki, Rita. Onhan se oma lapsesi, meidän ainoa lapsi, josta tässä on puhe. Vaan sinun pitää olla minun yksistään! Kokonaan minun!
Teenkö mielestäsi hänelle siinä vääryyttä? Mutta kun hän ei pyydä parempaa. Sehän juuri on hänen onnensa. Agnes, eikö sinulla enää ole muistoakaan jäljellä entisistä oikeuden käsitteistä? Ahaa, siihenkö nyt tullaan? Hän nauroi, heitti päätään taakse, nojautui kyynärspäillään takana olevan tuolin karmiin ja antoi minulle taaskin ylimielisen, vaativan katseen.
Tämä juhlallinen vakuutus teki vaikutuksen englantilaiseen, joka suuremmalla suopeudella, kuin hän tähän saakka oli osottanut, virkki: "olkoon jota en itse puolestani epäile herra Leopartin Ritari, että itse olet varma asiasta, niin sano, teenkö oikein, jos maassa, missä myrkytystaito on yhtä yleinen kuin keittotaide, annan tuon tuntemattoman lääkärin käyttää rohtojaan sairasta kohtaan, jonka henki on kristikunnalle niin kallis?"
Minä kunnioitan ja pidän häntä arvossa tyvenellä, vakavalla tavalla ja äitini sekä Maria tätini vakuuttavat, että lempi kyllä tulee häiden jäljestä. Mahtaako niin käydä? Teenkö oikein? Onko tämä tosi avioliitto? Kuitenkin, näetten, täytyy minun mennä naimisiin jonkun kanssa; sehän on selvä.
BRUTUS. Vait! Hän jo saapuu. Marssissa hiljaisessa häntä vastaan! CASSIUS. Seis! BRUTUS. Seis! Anna käskyn käydä, 1 SOTAMIES. Seis! 2 SOTAMIES. Seis! 3 SOTAMIES. Seis! CASSIUS. Minulle väärin teit sä, jalo veikko. BRUTUS. Jumalat, tuomitkaatte! Teenkö väärin Viholliselle? Kuin siis ystävälle? CASSIUS. Sun tyynen muotos alla piilee vääryys; Ja kun sa sitä teet
"Mutta, Erland", sanoi Lovisa kasvot poispäin, matalalla äänellä, "huomiset päivällisemme tekevät monta sataa kruunua. Siihen sinulla kyllä on varoja". Erlandin silmät välähtivät; hän nousi kiivaasti ja asettautui vaimonsa eteen kädet housujen taskuissa. "Mitä sinä tarkoitat tuolla soimauksellasi, Lovisa? Teenkö väärin kun elän niinkuin elän?
Montapa tilaisuutta, jossa suuremmassa tahi vähemmässä määrässä saattaisimme hyvää tehdä, katoo käsistämme, ollessamme näin kahdella päällä! Sillä välin kuin ajattelemme: "teenkö niin taikka näin?" joutuu aika riennossaan ja tuo ilonkukka, jonka olisimme voineet eloon luoda, on lakastuneena, emmekä kentiesi katumuksen kyyneleilläkään enään saa sitä virkoamaan!