Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Miten se näyttää vaivaloiselta ja miten se on rumaa. Mahtaako se huvittaa heitä? Muutamille se näyttää olevan päivätyö, toiset taas hyppivät vimmastuneina ja osa taas ikään kuin ilvehtii. Ei, minä menen tieheni, sillä tästä tulen ihan hulluksi ja synkkämieliseksi, jos kauemmin katselen tätä erityisen suurta hulluutta.»
Teidän poikanne? Niin Martti, Hermanni onkin nyt parhaillaan vasta rippikoulus. Saarnaaja hivutti kämmentä sormellaan. Mahtaako Martilla olla vielä jumalantuntoa, vai onko seura saanut hävittää tyyten? Jaakko Jaakonpojalle alkoi tehdä keskustelu pahaa. Isäntunto nousi puolustamaan poikaa.
Eihän mies niistä asioista paljoakaan ymmärrä. No, se on tiettyä!... Ei toden totta ne miehet sellaisesta ymmärrä yhtään mitään ... ei niin tippaakaan! Kyllä vaan akkaväki paremmin pystyy miesten töihin. Sen minä sanon. Mahtaako niinkään? Epäiletkö?... No, kyllä minä näytän sen toteen.
Tämähän nyt tulee minulle, kun velka maksetaan? kysyi nuorempi mies, laskien paperin pöydälle, mutta pitäen hyppysin vielä kiinni sen reunasta. Odota nyt, kun minä lasken tässä, tuota... Käsi meni korvan taakse, kasvoille ilmestyi tuskastunut, häiriytynyt ilme. Nyt minä taas sekaannuin... Emäntä! Mahtaako se olla tuvas?
Vaan jos minä en ole teidän luonanne silloinkuin teitä tullaan noutamaan; jos minä olen esimerkiksi päivällisellä tai illallisella? Tehkääpäs näin! Kuinka? Sanokaa meidän hyvälle johtajattarellemme, että te, jättääksenne minua niin vähän kuin mahdollista, pyydätte saada ruokailla minun luonani. Mahtaako hän sallia semmoista? Mitä hankaluutta siitä olisi? Oh, mainiota!
Tämä havaitsi sen syrjäsilmällä ja alkoi jutella: Ei Pruunin vatsa siitä nouse, vaikka silppuun miten hulluudenpäähän jauhoja ajais. En minä ymmärrä kuinka se tuntee ruokansa niin huonosti. Sen suolet ovat niin piinatut, sanoi Martti. Isä katsoi, mahtaako poika tarkoittaa että hän on sitä konia piinannut? Hevonen oli näet viime vuotena ostettu. Saamatta nähtävästi oikein selkoa lähti hän ulos.
Mahtaako tämä olla "Chu-Chu", minun hiljainen amerikkalainen tammani? Lentääkö "Chu-Chu" näin, kivisiä katuja sekä maanteitä unohtaen, innolla ja hilpeydestä raivoisana ja pienillä valkoisilla jaloillaan heittäen multaa ylös taaksensa? Georg huutaa nauraen pölypilvestä: "Heitä sille ohjakset hölliksi! Näethän, että se on hänestä hauskaa!"
Hän oli äsken tuolla rakennuksella lausunut jonkunlaisen epäilyksensä siitä että kun pitää kaikki velaksi ottaa, niin mahtaako tässä pysyä jaloillaan. Mutta hän oli nyt kuullut ja nähnyt ja melkein tuntenut että sellainen arvelu oli näihin ihmisiin nähden naurettava. Niinpä hän tahtoi korjata sitä ja virkkoi: Niin, noo, kyllä te maanne pidätte.
Mutta yksi tapahtuma minua nauratti vielä Tyrnävälläkin. Se tapahtui Frantsilassa, kun muutamassa suuressa talossa syötimme hevosta. Aspela tahtoi ostaa hevoselle viisi naulaa ruisjauhoja. Isäntä punnitsi pirtissä jauhot, ja sanoi punnittuansa: Siinä on runsaasti viisi naulaa jauhoja ja pussin varalta puoli naulaa. Mahtaako niin? kysäsi Aspela, näyttäkääs puntaria.
Minä kunnioitan ja pidän häntä arvossa tyvenellä, vakavalla tavalla ja äitini sekä Maria tätini vakuuttavat, että lempi kyllä tulee häiden jäljestä. Mahtaako niin käydä? Teenkö oikein? Onko tämä tosi avioliitto? Kuitenkin, näetten, täytyy minun mennä naimisiin jonkun kanssa; sehän on selvä.
Päivän Sana
Muut Etsivät