Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
»Minä olen vallan ruhjottu», virkkoi Ernest leppeästi. »Mutta minä vain en tiedä, mikä minuun sattui. Teidän on pantava se kouraani, herra tohtori.» »Niin minä teenkin», puhui tohtori Hammerfield nopeaan. »Mistä te tiedätte? Te ette tiedä, että piispa Berkeley myönsi, että hänen metafysiikkansa ei käy päinsä. Teillä ei ole mitään todistuksia. Nuori mies, se on aina pitänyt paikkansa.»
"Edellistä minä teenkin; mutta miten lienekään, kaikki muistuttaa minua hänestä, sillä olemme haastelleet melkeen joka aineesta ja, totta puhuakseni, luulenpa että olen laiska. Minä en rakasta kovaa, ankaraa työtä; minä tarvitsen jonkun joka koko teoksesta noukkii parhaimmat kohdat ja asettaa ne eteeni.
Juuso oli taas ajatellut vähän aikaa ja sanoi: Sinun sietäisi mennä jo ajoissa, jos mieli saada oikeata palveluspaikkaa. Niin minä teenkin, sanoi Laara. Mielellään ne laskevatkin, kun ei ole riihen puintia eikä ruokaa. Lähden aivan tällä viikolla, jos haette papinkirjan. Sehän se kyllä pitää olla, sanoi Juuso. Mitäpä tuo siitä paranee, jos lähden paikalla.
Hän käyttää isäntänsä rahoja kauppavehkeisin ja jonakuna päivänä suittaa niistä tulla loppu. Olisi parempi, jos sinä pitäisit tarkempaa vaaria hänestä." "Sitähän nyt teenkin", vastasi Cineas ja hän mainitsi nyt tilikirjojen tutkimista, joka paraikaa oli käsillä. "Se on oikein. Sinun täytyy olla vähän varovainen. Kaikki, mitä sinun älykäs Juutalaisesi on puhunut sinulle, on tosi.
Vedenjanoisena ja väsyneenä tuli aina niiltä matkoilta kotiin. "Josu ja minä emme juo viiniäkään", lausui Topias hänelle erään kerran, jolloin taas tuli janoisena ja töhertyneenä kotiin. "Tulkaa meidän seuraamme; raittiin miehen elämää ei voita mitään." "Sen minä teenkin. Miks'ette jo ennen sanoneet noita sanoja?" Seuraavalla kerralla viipyi hän taaskin määrätyn aikansa.
Sen teenkin sydämestäni, kun olen monen vaaran kautta jälleen päässyt isänmaan kankahille ja armaani luo. Maa on sinun, niinkuin minunkin synnyin- ja isänmaa, mutta minun tyttäreni, minun ainoa Mari lapseni ei ole sinun armaasi, sanoi vaari, polkien jalkaa isäni edessä. Isäni tapaili vyöllänsä riippuvaa meripuukon tuppea oikealla kädellänsä ja sanoi: Koetetaan sitten!
Niin teenkin ... muutamien viikkojen kuluttua! Mutta hellitä hänet, sanon minä, tahi... Tulinen, paksuvartaloinen sotilas kohotti jo pitkän miekkansa, jolla hän juuri oli seivästänyt talonpojan. Tupa palaa! huudettiin samalla kaikilta tahoilta ja paksu, tukahduttava savu tunki jo sisään. Bertel kiiruhti ulos tytön kanssa. Larsson riensi jäljestä ja mielen kuumuus haihtui tulen kuumuuteen.
»Sen teenkin», sanoi Aimo iloisesti, »mutta mene sinä, nuorukainen, takaisin Kammon palvelukseen, koe Lempeä puhutella ja ilmoita hänelle, että Aimo, vaikka sydänverensä vuodattaisi, on hänet pelastava Kammon kahleista. Tulevana iltana, ennenkuin aurinko on maillensa mennyt, pitää minulla joku pelastuskeino olla ajateltuna. Lähde nyt; toimita tehtäväsi, ja onnea matkallesi!»
Kirous ja tuska! APEMANTUS. Mua tänne neuvottiin; käy huhu, että Mun tapojani apinoit ja matkit. TIMON. Sen teenkin, kun ei sulla ole koiraa, Jot' apinoisin. Rutto sinut syököön!
CORIOLANUS. Sen heti teenkin; ja kun itseni Näin jälleen tunnen, menen senaattiin. MENENIUS. Ma seuraan teitä. BRUTUS. Me odotamme kansaa. SICINIUS. Hyvästi! BRUTUS. Ylpein mielin kantoi Hän halpaa vaippaa. Päästättekö kansan? SICINIUS. No, ystävät, tuon miehen valitsitte? 1 KANSALAINEN. Niin, äänemme hän sai. BRUTUS. Jumala suokoon, Ett' ansaitsis hän lempenne! 2 KANSALAINEN. Niin, amen!
Päivän Sana
Muut Etsivät