United States or Cameroon ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kirkas päivä loistaa akkunasta, Tämän luona linnut laulavat, On kun soitto kuuluis taivahasta, Enkelit mun luonain oisivat. Luojain! mulle tarjoot lohdutusta, Sua kiitän, käyden polvillein; Voi! voi taivaallista ihastusta, Jonka saanut ompi sydämein! Kallis ruusu. Neito! Sull' on ruusu kallis, Se on taivaas kauniste; Ethän sä sen kuolla sallis, Sitä hoida, suojele!
Kaikk' olkoon sovittu, jos olla voi! On keihäs moinen, kertoo runoniekat, mi iskemänsä haavan parantaa voi kosketuksell' ystävällisellä. On ihmiskielelle se voima suotu; en vihoin tahdo sitä vastustaa. ANTONIO. Sua kiitän, toivoin, että ystävänä mua kohta koetella haluat ja tahtoani, sulle altista. Sua voinko, kuten soisin, hyödyttää? TASSO. Sa tarjoot, mitä toivoa vain voin.
Sen tuorehilta oksilt' armaan käden koristus kultainen suo korjata! TASSO. Sua tervehdin, jonk' ensi kerran vasta nyt oikein oivallan! Ei kauniimpi kenenkään eellä maine käynyt. Terve! Nyt tunnen sinut ja sun arvosi, sinulle luottain tarjoon ystävyyttä ja toivon, ettet myöskään hylkää sitä. ANTONIO. Sa anteliaasti tarjoot kauniin lahjan; sen arvon tunnen sekä tunnustan.
Sano, paljonko tahdot, ja minä olen valmis maksamaan«. Katri astui askeleen kreiviä lähemmäksi. Verisellä kädellään pyyhki hän kasvoiltaan hivukset. «Rahaako?« huusi hän. «Rahaa! Sinä tarjoot minulle rahaa!« «Niin!« sanoi kreivi, joka ei ymmärtänyt Katrin sanoja. «Ja minäkö olisin rahasta surmannut lapseni?« huusi hän kimeästi ja surkeasti.
MAUNO. Ymmärrän. Summan, jonka velkaa olen Viitalaan, sä mulle tarjoot, mutta tyttäreni hintana. Hävytön! muista että kerran melkein saman summan sun tähtes menetin ja pelastin sun pyövelin kirveen alta.
Haen aarteita kalliimpia, otan saaliita suurempia. Vien poikasi kevätunelmat. Otan poikasi nuoren uskon!" Se oli uhka Suruttaren. Paljon, paljon pyytää Surutar. Silloinpa kalpeni äidin poski. Silloinpa himmeni silmän loisto. "Ota kaikki mitä mulle on annettu. Ota kaikki kaksinkerroin. Mutta säästä poikani kevätunelmat! Säästä poikani nuori usko!" "Ja mitä mulle uhriksi tarjoot, äiti?
Jokainen, joka tunnustaa käsittämättömän, kaikkialla läsnäolevan, salaisen maailman olemassaolon, joka on kaikkialla, jalkojemme alla, ympärillämme, käsiemme välissä, jolle koko maailman avaruus on temppelinä ja temppelipappina ja samalla myös keittiönä ja navettana, on sinun silmissäsi houkkio, mielipuoli mystiko; hänelle sinä säälivästi hymyillen tarjoot lyhtyäsi ja alat loukattuna ja suuttuneena kiljua, jos hän sitä potkasee?
Oudoin, ihmettelevin silmin katseli Jorma vieraan miehen vihaa, laski sitten suksensa maahan ja virkkoi: Lähde täältä ennenkuin Panu miehensä kokoo. Kuka olet, joka apuasi tarjoot ... oletko kristitty? Kristitty en ole, mutta kielsi vanha Väinämöinen aseetonta ampumasta, rauhallista raastamasta, käski vanha Väinämöinen opastamaan eksynyttä, haihtunutta hoitamahan. Minnekä lähdemme?
ELISABETH. Jos luilleni niin valeen haudan soisit, Kuin kolkon tarjoot istuimen, niin täss' en Lepuuttais niitä, tähän hautaisin ne. Ah, kell' on syytä surra, jos ei meillä? Jos vanhalla on surull' arvo suurin, Niin mun on surullani iän etuus, Ylinnä sen siis suokaa valitella.
Nyt nimees, Herra, yhdyimme; Suo, että nimees toimimme, Lepäämme, syömme juomme! Nimelles, joka verraton Vanhurskaan vahva linna on, Nyt ylistyksen tuomme. Kiitos, kiitos, Kun Sä tarjoot Siipes varjot Kaikillenki, Isä, Poika, Pyhä Henki! Tulkaa! Jes. 55 luku. Janoovat tulkaa vetten luokse! Rahattomatkin ostakaa Rahatta rieskaa, hunajaa!