United States or Norway ? Vote for the TOP Country of the Week !
Trudovikit ja talonpojat, jotka eivät aavistaneet mitään siitä, että oli tekeillä lehmäkauppa ministeripaikoista, hintana oman vakaumuksensa uhraaminen, ja jotka hartaasti ja lujasti pysyivät kadettien saarnaamassa uskossaan parlamentin kaikkivaltaan, äänestivät kumoon kadettien vastaehdotukset.
Malinen ei enää jaksanut kuunnella keskeyttämättä. Ole, helvetissä, hiljaa, jos sinulla ei ole muusta puhumista. No, no, ei puhuta, hämmentyi vähän Turunen. Otetaan se maan kauppa. Mikä sillä on hintana? Viisitoista tuhatta markkaa. Irtainko yhtenä. Ei. Sitten se on liian paljon. Sano oikea hinta. Se on oikea hinta. Liikaa on. Minä olen varma ostaja, usko pois. En minä itse tarvitse, vaan pojille.
Kirjuri mietti vähäsen. »Sanotaan sinne kirjotetun Suomesta valituksia, että teidän ylhäisyytenne olette vastaanottaessanne lukenut kruunun dukaatit 13 taaleriksi, vaan pois antaessanne pitäneet niillä hintana 15 taaleria.» »Vai niin! Sanotaanko niin! No, se on ainakin vain epävarma huhu ja viisainta on olla koskematta siihen asiaan.
Kasken poltamme, kylvämme ja leikkaamme viimein ja jyvät viemme härkien hintana Viertolaan, jätämme kuitenkin aittaamme osan omiksi tarpeiksemme. Ja siinä on leipää heille, joita liha ja veri peloittaa. Taasen mitä Viertolaiseen koskee, niin ellei härkien hinnaksi riitä ensimmäinen huhta, niin tekee sen toinen, tekee kolmas kaikitenkin.
»Niin hurskaat ja kunnolliset kuin pyrkimyksesi ovatkin», Medon jatkoi, kun he olivat päässeet suojaan, »on teko silti synti; sinä panet henkesi tarjolle vapauttaaksesi isäsi se vielä annettaisiinkin anteeksi, mutta voiton hintana on toisen veri. Oh, se on kuolemansynti, ei jaloinkaan tarkotus voi siitä puhdistaa. Luovu! Luovu aikeestasi!
Onko todellakin aikomus silpoa Suomi? kysyi hän näennäisesti tyynenä. On. Niin yleisesti uskottiin Ruotsissa, ja sitä pidettiin halpana hintana rauhasta. Voi, mikä kohtalo, mikä hirvittävä kohtalo! Lähteä tulevaisuutta kohti maa silvottuna ja raadeltuna, kansa jaettuna kahtia!
MAUNO. Ymmärrän. Summan, jonka velkaa olen Viitalaan, sä mulle tarjoot, mutta tyttäreni hintana. Hävytön! muista että kerran melkein saman summan sun tähtes menetin ja pelastin sun pyövelin kirveen alta.
Pyysittekö enemmän? HURMERINTA. Niin, en. Viisisataa. Te olette äärettömän jalomielinen. Minä en löydä sanoja kiitollisuuteni ilmaisemiseksi. Mikä tällä on hintana? HURMERINTA. Kolme ja viisikymmentä. ROUVA DANELL. Oo! HURMERINTA. Ai, onko siinä painovirhe? Sepä on ikävä! ROUVA DANELL. Tuossa ja tuossa ja tuossa ja tuossa, niitä on joka paikassa. HURMERINTA. Niin tämä. Se on oo! ROUVA DANELL. Oo?
Sillä hinnalla kelpasi kuletella tervaa.» »Jo vain. Kunpa olisi nykyään kaksikymmentäkään pysyvänä hintana, niin johan tuota tyytyisi siihenkin, vaan kun se lupsakehtaa kahdentoista ja yhdenkintoista markan korvilla, niin kovin on se rumaa.» »On niin.» »Onko miten monta tynnyriä teillä lastissa?» »Kaksikolmatta se kantaa meidän uusin vene.»
He varastivat, ostivat ja möivät, ja missä ei pettäminen ja salaa ottaminen menestynyt, käytettiin siinä ryöväämistä, kun tilaisuus sen vaan salli. Kaupassa he kokivat pettää sillä tavoin, että toiset olivat ostamassa jotakin ja tarjoilemassa pilkkahintaa kalulle. Siihen tulivat toiset veijarit syrjästä outoinakin miehinä, ja rupesivat kyselemään mitä kalulla on hintana ja mitä siitä tarjotaan.