Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. toukokuuta 2025
Mitkä oudot muukalaiset äänet, Mitkä raivoovaisten hurjat huudot Kuuluvat, Moskvaa, nyt rannallasi, Linnass' aina ennen tyvenessä Wolmar ruhtinaan? Vai siten hänen Nuori puolisonsa huolineeko Elämän ja lemmen kukoistuksen Aikaa, sydämensä ensimäistä Onnea, nyt hänest' eksynyttä? Ellös tutki!
REITA Eikö tapa? REITA Ei tapa, ei tapa lähdemme täältä! OLAI Jaksatko lähteä? REITA Jaksan, jo jaksan. JORMA Ei toinnu Panu siitä iskusta. Vaan kun tahtonette, minä teidät täältä opastan. OLAI Ken olet oletko kristitty? JORMA Kristitty en ole, vaan neuvoi vanha Väinämöinen opastamaan eksynyttä, haihtunutta hoitamahan, vainottua vaalimahan. Lähde täältä, elä koskaan takaisin tule.
Nyt huomasi prinsessa mihin oli joutunut. Hän vavahteli. Mutta hän kokosi voimansa. Armahda eksynyttä! Olen kuninkaan tytär, olen väsynyt ja tarvitsen ravintoa ja lepoa. Armo on kotona ainoastaan silloin kuin hirmu on poissa. Kiitä onneasi, kuninkaantytär, että on poikani saaliin etsossa. Mutta hän palajaa pian. Hänen nimensä on Himo. Hän ei voi armahtaa. Hänellä ei ole sydäntä. Hän nielee kaikki.
Ei muistanut häntä vielä milloinkaan oikein kasvoihin katsoneensa, kaukaa vain oli hänen käyntiään seurannut, vartaloaan ihaellut, kuunnellut hänen puheensa sointua ja hänen laulujaan, kun toinen paimenessa kulki, toinen metsälle meni. Olihan kerran kuitenkin silmiinkin katsahtanut sinä kuutamoisena syysyönä, kun oli eksynyttä lammasta korvesta etsinyt ja Kari tullut tiellä vastaan.
Niinpä niittenkin onnellisten olentojen, jotka ovat päättäneet suurimman inhimillisen taideluoman, tulisi käyttää sitä pyhää ihmisrakkauden käskyä noudattaen. Kuinka monta henkisesti väsynyttä, eksynyttä, kykenemätöntä raukkaa onkaan kodinlämpö lohduttanut ja lieventänyt!
Mutta vanhus arveli puolestaan, ettei hänen pitäisi sentään olla liian sydämmetön toverinsa kevytmielistä ja nähtävästi eksynyttä poikaa kohtaan ja jättää antamatta tälle ohjetta.
Vai seisoiko hän yksinänsä takan ääressä, katsellen hohtaviin hiiliin ja ajatellen eksynyttä tytärtään, mitäpä Liv tiesi! Hän sanomattomasti ikävöi päästäksensä alas vaan katsomaan kuinka siellä oli laita. Mutta tuntui kuitenkin kuin jalka ei uskaltaisi astua sinne päin. Hän istui kalliolle, otti lapsen syliinsä, katseli sitä ja tuuditti sitä käsivarsillaan.
No niin, sanoin minä, meidän täytyy surkutella sen taitavan miehen kuolemaa; siinä on kaikki. Sitte vielä, jatkoi Dean Pitferge, huolimatta heikko-uskoisuudestani, kerrotaan koko joukko asioita tästä laivasta. Sanotaanpa, että erästä sen syvyyteen eksynyttä matkustajaa, juurikuin uudis-asukasta Amerikan metsissä, ei koskaan enään löydetty. No, sain minä ilkullisesti virkaneeksi, sepä jotakin oli.
Te jalo mies! Te hyvä mies! Joka täten minut nostatte maasta, ettekä yhtään moiti pahasta, jonka teille tein sillä Barbox esti häntä lankeemasta polvilleen ja lohdutti niinkuin lempeä isä eksynyttä tytärtään, kiitos teille, Jumala siunatkoon teitä, kiitos teille! Ennenkuin Barbox jälleen rupesi puhumaan, niin hän ensinnä veti syrjään ikkunaverhot ja katseli hetken aikaa ulos.
Sillä Ihmisen Poika tuli autuaaksi tekemään sitä kuin kadonnut oli. Mitä te luulette? Jos jollakin ihmisellä olisi sata lammasta, ja yksi heistä eksyisi: eikö hän jättäisi yhdeksänkymmentä ja yhdeksän, ja menisi vuorille, ja, etsisi sitä eksynyttä?
Päivän Sana
Muut Etsivät