Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Kirkas päivä loistaa akkunasta, Tämän luona linnut laulavat, On kun soitto kuuluis taivahasta, Enkelit mun luonain oisivat. Luojain! mulle tarjoot lohdutusta, Sua kiitän, käyden polvillein; Voi! voi taivaallista ihastusta, Jonka saanut ompi sydämein! Kallis ruusu. Neito! Sull' on ruusu kallis, Se on taivaas kauniste; Ethän sä sen kuolla sallis, Sitä hoida, suojele!
Voi! nyt mua vaivaa kova tauti, Vuoteellani makaan sairaana, Täss' en luonnon ihanuutta nauti, Mitä muut nyt nauttii riemuisna. Toiset riemuitsevat, voi, mun Luojain! Kun sun luontos päilyy, tanssii, soi; Mutta kolkko, suruinen on suojain, Sydämeen se tuskan tulen toi. Täss' en näe muuta senkun öitä, On kun haudassa jo oisin nyt. Mutta miksi moitin Luojan töitä? Mua ei hän ole hyljännyt.
Siell' turvepenkki tuttu Puun varjoss' on, Ja lammas ynnä kuttu Syö huoleton. Minun päiväni. Suojissa laakson, leivon liverrellen, Vieressäs istun, impi, haltioissa; Tuoll' alla tunteen aallot hyrskiellen Käy kukkien ja leyhkäin suuteloissa. En koskaan seisonut oo sodiskellen Surujen usvaa vastaan taisteloissa; Eik' arvaa kukaan, miss' on piilosuojain, Paits' ystävyys ja lempi ynnä Luojain.
Terät orvokkien Maanpinnan kaiken sinertääpi sitten; Kas, silloin peippo laulaa laaksossansa Ja visertääpi virttä rastaan kanssa: Käy laakso laaja pukuun vihantaan Ja keto koht' on kesäpuvussaan. Ja sitte saapuu tänne satakieli! Voi, Luojain, kuin hän soittaa soreasti! Niin sulosti, jos toiste surkeasti! En tiedä miksi mulla muuttuu mieli Niin kummalliseksi, kun laulaa hän! Kuin kummallista!
Päivän Sana
Muut Etsivät