Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. toukokuuta 2025
Ja vaikka kauan arvelee, Ja vaikka sydän kirvelee, Hän ottaa Mustin mukanaan Ja lähtee kulkemaan. Ja hoviin tultiin: "herrasen', Mun koiraniko tahdotten? Hän viisas on, mut leipäähän Ei oo', mill' elätän." Ja rikas herra hymähtää: "No, koiran voin kyll' elättää, Tuoss' saatte rahaa; tiehenne! Muut' asiaako, he?"
Ensi yöksi pane Vuoteelleni häälakanat, se muista, Ja kutsu miehes tänne. EMILIA. Sepä muutos! DESDEMONA. Näin kohdella mua tulee, aivan niin! Mutta mitä tein ma, jotta pienin virhe Syyt' antaa pienimpään vois epäluuloon? JAGO. Mit', armas rouva, tahdotten? Kuin voitte? DESDEMONA. En tiedä. Joka nuorta lasta neuvoo, Sen tekee säisysti ja vähin töin.
Kelpo Duncania Macbeth, näet, itki: niin, hän oli kuollut. Läks urho Banquo liian myöhään matkaan; Sanoa voitte, jos niin tahdotten: "Fleance hänet tappoi", sillä Fleance on poissa. Ei pitäis liian myöhään matkustella. Ken sit' ei pedon työksi arveleisi, Noin hellän isän Donalbain ja Malcolm Kun tappoivat? Kirottu työ! O, kuinka Macbethiin koski tuo!
No, koska sitä tahdotten . Nukkukaa hyvin. Nora. Torvald mitäs siellä aiot? Helmer. Aion tyhjentää kirjelaatikkoa; se on täpösen täynnänsä; siinä ei ole sijaa sanomalehdille aamulla Nora. Aiotko tehdä työtä tänä yönä? Helmer. Tiedäthän, etten aio. Mitä tämä on? Täällä on joku käynyt lukkoa koittamassa. Nora. Lukkoa ? Helmer. Aivan varmaan. Mikä siinä mahtaa olla?
Lopuksi piilee Nora pöydän alle; lapset tulevat riehuten sisään, hakevat, vaan eivät löydä häntä, kuulevat hänen nauruansa, juoksevat pöydän luo, nostavat pöytäliinan ja näkevät hänen. Riemu on ylimmillään. Hän ryömii esiin ikäänkuin peloittaaksensa heitä. Uutta riemua. Sillä välin on koputettu ovelle, vaikkei kukaan ole huomannut sitä. Krogstad. Pyydän anteeksi, rouva Helmer Mitäs te tahdotten?
Krogstad. Suokaa anteeksi; ulko-ovi oli longallansa; joku lie unohtanut panna sen kiinni Krogstad. Sen tiedän. Nora. No, mitäs sitten tahdotten täältä? Krogstad. Puhua pari sanaa teidän kanssanne. Nora. Menkää Anna-Maijan luokse. Mitä? Ei, vieras herra ei tahdo tehdä mammalle mitään pahaa. Kun hän on mennyt leikitsemme jälleen. Krogstad. Niin, sitä tahdon. Nora.
Ah, jospa voisin tehtyä saada tekemättömäksi! Rouva Linde. Sen kyllä voisitte, sillä teidän kirjeenne on vielä kirjelaatikossa. Krogstad. Olettenko varma siitä? Rouva Linde. Aivan varma; mutta Krogstad. Te tahdotten pelastaa ystävätänne mihin hintaan tahansa. Sanokaa se yhtä hyvin suoraan. Onko asia niin? Rouva Linde.
YORK. Se kevyt on, vaikk' oiskin painavampi. GLOSTER. Aseeni tahdotten siis, pikku lanko? YORK. Niin tahdon; ja mun kiitokseni tulee Nimeni mukainen. GLOSTER. Min moinen? YORK. Pieni. PRINSSI. York veli aina puheissaan on töykkä; Mut, setä, kantakaa se kärsimällä. YORK. Mua kärsimällä kantakaa, hän pyytää.
Pimeys, pahuus, itsekkäisyys on se, Joss' ihmislapset haparoi; ja nuo Kun kerran sortuu, silloin, sodanpäämies, On enemmän nuo mustetilkat tehneet, Kuin miekkain vuodattamat verivirrat. Te vanha houkko! Aian ohi lentää Näin tahdotten te, kunnes koston siipi Sivaltaa teidät arvaamatta maahan. Mit' aattelette? Mitä vaaraa mulla? Olette hurskas, jalo mies.
Luo kuninkaan jos käyn taas, palatessa En ole sama mies kuin lähtiessä. Juhani Fleming! Kuulin että ootte Vähemmän syypää tuomioon kuin muut. Siis käykää lähemmäks jos tahdotten Vapaana mulle palvelukseen tulla Ja jättää Warsovan ja Sigismundin, Niin sovinnon ja armon merkiks tuossa Ma käten' annan. Teidän Armonne!
Päivän Sana
Muut Etsivät