Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Tuon luokse nyt ma joudan Kuin lennellen, Pian tänne hänet noudan. Karitsoineen; Tääll' yhdess' istuskellen Me suudellaan, Ja kyyhkyt karsastellen Ne katsoo vaan. Hän laulain kaiut nostaa; Ma pillillän', Jon vuolin kaislistosta, Hänt' säestän. Ja aallot niemekkeille Ne uinahtaa, Ja vieraat karjat meille Eksyillen saa. Ken voisi kertoella, Mi viaton Elämä paimenella Laaksossa on!
Se on niin vähä aika, mik' ihmisell' on tääll'; kuin vesipisaraisen tuon haavan lehden pääll'. Tuuli kun siihen käypi, se heti putoaa; niin ihmisenkin onni tääll' pian katoaa. Soma laulu, sanoi Liisa. Ja kaunis nuotti, lisäsi Viija, nousten istualtaan ylös. Viija oli nyt miehelässä ja häntä kutsuttiin nuoreksi emännäksi, joka nimitys kuului hänestä itsestään ensimältä hyvin oudolta.
Ois mieli ; ei, on sana tyhjää, valan ma vannoin, että toimia nyt alan. astuu nopeasti ja varovaisesti ulos ovesta. On vihdoin vuoro muoti-asioiden; nyt pääsen pakoon Varma olla voit onnesta; taajasti kuin sääsket, koit tääll' lentää laumat onnittelijoiden. He hyvää tarkoittavat varmasti, vaikk' kyllä vähempikin riittäisi.
Ett' on tääll' usein verta vuotanut, Ei ole minun siihen syy, vaan teidän, Te kylmäkiskoiset! kuin vainootte Ja hätyytätte meitä kristityitä, Niin tehden sodan karttamattomaksi! SORKI. Me hätyytämme teitä? Olipa Myös sekin sana! Eikö tämä maa, Joss' isiemme isät asuivat Ja meille perinnöksi jättivät Se eikö ole meidän! Emmekö Saa sitä puolustaa ja varjella, Kun outo ryntää sitä hävittämään?
Mut etenkin on ihmissynti vilppi, vihattavampi myöskin jumalalle, siks alin tääll' on paikka vilpillisten ja vaiva vaikein. Koko ensi piiri on väkivaltaisten. Mut kolmenlainen kun tuo on syy, myös ympyrää on kolme. On väkivaltaa vastaan Jumalata ja itseään ja lähimmäistään: heitä ja heidän omaansa, kuin kuulet pian.
Eräkkäisyydessäin Ma kun istuelin, Valot taivahan näin, Miten autuahat Yli yön, utujen Sätien samoovat Ikisiintävihin; Ja mun rauhani men', Ja ma miettielin: Jumal', loppumaton Ikivaltasi on; Jos se käskenyt ois, Tahi vihjonut ees, Mun se tähtenä sois Mennä kirkkautees Ja nyt tääll' ikävöin!
Tään maan tosin vierahat hylkäjää: Perin halpa se heistä on, Vaan mulle on herttaisin, armain tää Koti kultainen, verraton! Tääll' lehtojen siime ja kunnasten Sinisyys mua riemastaa, Oi, tääll' ikihonkapa huokaillen Minun huoleni ilmi saa! Oi, miss' sini taivahan kuulaamp' on, Suvi-yö valoinen on näin? Miss' yhtyvi tähtien loistohon Palo hulmuva talvissäin?
Kuin rautakahle meidät yhteen liittää, ei syy, vaan yksinäisyys sydämen, mi koskaan, koskaan ei katkee, joskaan Sua, onnen haave, omaks saisi en, sais koskaan kanssas kauneutt' en niittää tääll' elon kumpuin tuhatkukkaisten.
Tääll' on outo naurun kaiku, Naapurin silmäkin vierastaa, Mykkä ystävä kyntää ja kylvää, Halla viljassa vaeltaa. Tuuin lasta polvellani Hallako puhtaan pulmuni saa? Aatos syntyy ja aatos lentää Viheriäisen metsän taa. On syntynyt Pulkkilassa 7/5 1874, tuli ylioppilaaksi 1892, filosofian kandidaatiksi 1890.
Sill' ei hän kehnona kuollut, vaan soti varjellen hän miehiä, vaimoja Troian, seisoi paikallaan pelotonna ja väistymätönnä." Hällepä näin Priamos jumalainen vastasi vanhus: "Sinne mä lähden, äl' estele siis, älä lintuna turman linnass' itse nyt tääll' ole, sillä et mieltäni muuta.
Päivän Sana
Muut Etsivät