Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Mikä mies sinä olet, joka täällä soitat suutasi? kysyi hän yli koko kirkon kuuluvalla äänellä. Nimeni on Reinhold Korpimaa, vastasi toinen rauhallisesti. Tarkoitus on kysyä, kenen puolesta te täällä puhutte, sanoi rovasti sävyisällä hitaudella. Nyt tuli herra pöydän ääreen ja veti esiin valtakirjansa. Hyvä ystävä, sanoi rovasti silmäillen paperia, mitäs tämä tämmöinen lappu tarkoittaa?
"Sinä rohkenet wielä suutasi pieksää ja wielä niin suuressa määrässä, että saatat itkemään waimoni ja lapseni", sanoi isäntä. "Enhän minä..." "Ethän sinä. Sinun palwelusaikasi on loppunut, saat pötkiä pois meidän talosta, minä en jaksa kärsiä sinua", sanoi isäntä Matille. "Palkkani", rohkeni Matti ujosti muistuttaa.
Niin, tämäpä vasta marmattaja on...! Ja etovertasesta, kun tästä muutamasta siirappitipasta... Mutta silloin minä jo lopultakin siunasin ja sanoin, jotta: Nyt kuule Urho Ernesti. Minä sanon vielä kerran sinulle, jotta jos vain vähääkään avaat suutasi siirapista, niin tästä pitää tulla laillinen ero ja saat ottaa tähän toisen akan.
Ei mikään, ei mikään. Minun täytyy lähteä heti kaupunkiin. Voi, surma! Enhän mahda ennättää enää. Hevosellako hän meni? Hevosella. Mutta miks' niin? Pahuus, etten tullut sitä ajatelleeksi! Mikä pöllö minä olin. Saakuri . En ymmärrä mitään. Etkö sinä saa suutasi auki, hyvä ihminen! Se menee ja myy sen kahdestatoista tuhannesta, ei osaa vaatia enempää, ellen minä joudu väliin.
TOPPO. Mies syö ja mies saa, ja miehelle Jumalakin antaa. Eikös meille nytkin siunaantunut kohta toista, kun entinen loppui. Olemmehan me niitä onnen poikia sentään. RISTO. Mutta minä olen vallan hukassa tämän kankaan kanssa, kun sitä vielä on niin pitkältä. Enhän minä saa sitä kokoon. Ja sinäkin piekset suutasi siinä tyhjään etkä kehtaa edes auttaa. TOPPO. Olet sinä oikea pöhkelö. Näytäs tänne.
Frits hypähti sängystään ja Kalle veti housut jalkaansa, ja kun nyt kaikki olivat jaloillaan, makasi yksin ukko Witt vuoteellaan, viatonna kuin lapsi joka syntyi eilen, eikä ensinkään voinut ymmärtää mikä nyt oli hätänä. "Mitä", ärjyi ukko Swart. "Sinä rakkari ja kanalja! Vai niin, sinä puret ihmisiä, sinä? Ansaitsisitpa aika kolauksen vasten suutasi. Hän on salavihainen kuin vanha rakkikoira".
Silloin Adelsvärd sieppasi raskaan, raudotetun keppinsä joka oli hänellä ollut taattuna toverina monella retkellä: Jollet nyt pidä suutasi kiinni, Rigo, niin en enää koskaan huoli gondoolistasi, vaan halkaisen paksun kallosi heti paikalla ja paiskaan sinut kalojen ruuaksi! Minä tahdon olla rauhassa ymmärrätkö? Miesten katseet yhtyivät.
PASTORI. Paljonkin, arvaamma. Ehkä kärsit sinä enemmän kuin kukaan muu. Et sentään mitään virkkanut, et suutasi avannut. Sinä olet äitiisi. Yhtä lempeä ja anteeksiantavainen. Ei kuule teiltä koskaan ankaraa sanaa. Teillä ei ole kovuutta sydämessä, mistäpä silloin lähtisivät ankarat sanat? Hanna! Maiju tahtoo sinua. HANNA. Minä tulen. PASTORI. Odota, minä vielä puhun.
Mutta Anna Liisasta, jonka kaikki ihmiset tietävät ja tuntevat vakavimmaksi ja siivoimmaksi tytöksi koko tällä paikkakunnalla. Että sinä ilkiätkin! Häpeä vähän, sanon vielä kerran. MIKKO. Kysykää Anna Liisalta, olenko puhunut totta vai valhetta. RIIKKA. Etkö sinä saa suutasi auki, tyttö? Tuolla tavalla annat itseäsi herjata. KORTESUO. Puolusta itseäsi, Anna Liisa.
Tuhat tulimmaista! Silloin ei kunnian kukko laula. SILJA. Itsehän minua pakoitat. Kun et muuten luovu aikeistasi. ANTTI. Mutta sinä et hiisku näistä rahoista sanaakaan. Muista se! Sinä et suutasi aukaise. SILJA. Tulee kuulla enemmän Jumalaa kuin ihmisiä. ANTTI. Enkö minä saa sinua tottelemaan? Sepä kumma. Sinäkö tässä olet haltijana, vai minä?
Päivän Sana
Muut Etsivät