United States or Sint Maarten ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mitäkö minä Reinhold katsahti kelloonsa ja aikoi ensin kääntää leikiksi, mutta samassa, kun hän kohtasi Helenan katseen, ymmärsi hän että häntä nyt todenteolla vaaditaan tilille. No niin, miksi en sitä saattaisi lyhyesti ilmaista. Hän teki totisen ilmeen kasvoihinsa. Sosialismin päävika meillä on ollut se, ettei se ole ollut asetettu käytännölliselle pohjalle.
Tämä tila oli, kuten Riilahtikin, luonnonihanalla paikalla saaristossa ja sen ympärillä levisi laaja saaristomeri; samoin oli sen päärakennus vähäpätöisen näköinen, mutta sen ympärillä kohosi kaunis puisto satavuotisine kastanjakujanteineen. Tila oli siihen aikaan Reinhold Tauben hallussa, joka lyhyen virkamiesuran jälkeen asusti ja viljeli isiltä perimäänsä maata.
Reinhold ensin vaan kohautti olkapäitänsä. Mutta sitten sanoi vähän vihasesti: Oikeastaan olenkin tätä jo kauan sitten odottanut. Noh, se on ainakin selvää puhetta. Ja rupesi kävelemään edestakasin. Anna minulle anteeksi, sanoi Helena. Reinhold pysähtyi: En todellakaan tiedä, mistä minun pitäisi antaa anteeksi. Helena sanoi: Niin, minä menen sitten. Kääntyi ovelle päin ja meni nopeasti ulos.
Mutta eikö se toinen asia voisi jäädä ratkaisematta? Reinhold rypisti vähän silmäkulmiansa. Ratkaisematta? Miten tarkoitat? Niin vaan, että niinkuin emme olisi koskaan siitä puhuneet Toisin sanoen: sinä annat rukkaset? Ei, ei, ainoastaan että se jäisi ratkaisematta. Etkö ole siis vielä miettinyt? Minä tahdon tietää jaa eli ei! Nyt otti kärsivä ilme väkisinkin vallan Helenan kasvoissa.
Herättyään seuraavana aamuna ei Fredrik nähnyt missään eilistä ystäväänsä, vaikka he yhdessä olivat käyneet levolle olkivuoteelle, ja kun luuttu ja matkalaukkukin olivat poissa, niin ei hän saattanut uskoa muuta kuin että Reinhold hänelle tuntemattomista syistä oli jättänyt hänet ja lähtenyt käymään jotakin toista tietä.
Hän tunsi, missä suhteessa he olivat toisiinsa, mutta tiesi myöskin, mitä Jeanne häneltä vaati, ja koetti mikäli mahdollista vetäytyä pois hänen vaikutusvallastaan. Kaarlo VII:nnen luonteessa huomaa aina taipumusta kateuteen. La Tremoille yllytti tätä kuninkaan mielialaa ja hänen onnistui tehdä Rheimsin arkkipiispasta, epäluotettavasta ja tylystä Reinhold de Chartres'ta, Jeannen vastustaja.
Mutta kysymys oli hänelle niin tärkeä, että se siinä silmänräpäyksessä uhkasi sekottaa kaikki hänen aivonsa. Kun Helena ei mitään puhunut, katsoi Reinhold keskustelun päättyneeksi, ja rupesi maksamaan. Helena oli noussut ja seisoi ikkunan luona, koneellisesti ja tylsin katsein tarkastellen Reinholdia.
Reinhold ja Fredrik olivat juuri kokoon-panemassa pientä tynnyriä. Martti mestari seisattui kädet ristissä heidän eteensä ja puhui: "En ollenkaan voi sanoa, miten tyytyväinen minä olen teihin, hyvät kisällini, mutta kuitenkin olen minä nyt suuressa pulassa. Reinin rannoilla kerrotaan tänä kesänä tulevan viljavamman viinivuoden, kuin koskaan tähän asti on ollut.
Reinhold sitäpaitsi ei osannut sivistyneessä ihmisessä erottaa toisistaan hänen mahti-asemaansa ja hänen sydäntään, sillä Reinhold oli aina vaan edellisen kanssa saanut olla vastakkain eikä sisäpuolisesti tuntenut ainoatakaan ihmistä Helenan piiristä.
Työn johto oli alusta alkaen hänen käsissään ja vaikka hän pari erää oli ollut poissa, toisen kerran ottamassa osaa Pommerin sotaan, toisen valtiollisista syistä vuosina 1766-70, johti hän sen jälkeen taasen työtä kuolemaansa asti, joka tapahtui v. 1772 Mynämäen pitäjässä. Kustaa III:n käskystä hän haudattiin Viaporissa. Essen, Odert Reinhold von, synt. 1755 Hollolassa.