Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. toukokuuta 2025
"Hiljaa!" käski Kari ja katsoi taloon päin, "sinä et saa puhua niin kovaa, muuten en kuule jos minua käsketään sisään; Sigrid ei ole terve." "Suokoon Junnila että minä olisin hänen sijassansa, niin olisi kai joku, joka pitäisi minustakin huolta ... enkä kuljeksisi näin ympäri kyliä kuin koditon koira," huokaili Olli ja ääni tukahtui itkuun.
Sigridkin heltyi ja puristi Ellin rintaansa vastaan ja suuteli häntä. Kuule, Elli, sano nyt, mikä sinun on? Ei mikään... Onko sinun siksi ikävä, kun et voi tanssia? Elli ei vastannut. Mutta Sigrid juoksi yht'äkkiä pois ja palasi kohta takaisin, vetäen Arthuria kädestä. Ja nyt me tanssimme piiritanssia! Tytöt, piiritanssia!
Niin ethän? vastaa! Vaiti olet... vaiti?... Sua rakastin ma muinoin, Sigrid Stålarm. Vait olen, mieltäsi en murtaa tahdo. Siis tehnyt olet tuon? Viel' epäiletkö? Oi, jos nää synkät holvit raukeaisi, Ja mielet särkyneet jo rauhan saisi! Juhani kätes anna. Kurjaa sua! Nyt halveksimaan opetit sä mua. Mun janoo miekkani, mut sit' ei saa Katalan vangin veri saastuttaa.
Sattumalta tapaukseen joutunut lääkärikään ei voinut merestä nostetulle mitään muuta kuin meille todistaa: "Hän on kuollut." Kuollut. Sigridkö kuollut! Kuka on syypää?! Kysytte syyllistä! Se on nykyinen yhteiskunta. Missä määrin toiset elävät ylellisyydessä, samassa määrin toiset uupuvat puutteeseen, aina kuolemaan saakka. Sigrid Laitinen tuossa on meille taas yksi todistus. Mennään pois!
Mikä nimesi on? Sigrid! Tässä keskeytettiin me kiljuvalta ääneltä, joka huusi: Sigrid. Lapsi vapisi ja hiipi taakseni. Missä se p n kakara lienee? sanoi ääni ja suuri vaimo tuli esiin metsästä. Pikku Sigrid on täällä, vastasin minä; hän on näyttänyt minulle tietä.
Sä sekavasti puhut. Sekavuushan On aian merkki, sekavuus se yksin Elämän arvoituksen selvitys. Ei, rauha, sovinto. Sep' arvoitusta, Ett' arvata vaikk' arvoituksen osaat, Sit' ennen yhä hämmentää vaan tahdot. Kas siinä mutka. Neljäs kohtaus. Juhani! Sä, Sigrid! Tääll' aivan surman keskellä? Käy linnaan!
Ja se Sigrid!... Se antoi Ellille pitkäksi aikaa ajattelemista... Oli se sittenkin väärin, kovasti väärin.
Illalla oltiin Sigridin luona, ja nyt oli Sigrid taas Ellin mielestä hyvä ja semmoinen kuin hän olisi toivonut hänen aina olevan. Huomenna oli sunnuntai, eikä läksyjen luku häirinnyt. Tytöt istuivat Sigridin kamarissa ja söivät makeisia, joita Sigrid oli ostanut. Ei ketään ollut kotona. Arthurkin oli käsketty pois, että he saisivat rauhassa puhella. Meillä on salaisuuksia! sanoi Sigrid.
RAGNHILD ROUVA. Jumala ja pyhä Olavi, ketä se tarkoittaa? SIGRID. Rukoile! Puhu! RAGNHILD ROUVA. Jumala ja pyhä Olavi, ketä se tarkoitti? Nyt he ottivat Hookon Hookoninpojan kuninkaaksi. Ragnhild rouva turvautuu itkien Sigridiin, joka vie hänet ulos oikealle. Margareta jää liikkumattomana nojaamaan akkunan pieleen. Tuo mulle kynä ja vahaa ja silkkiä, pergamenttia on minulla täällä sisällä.
Hän muisti, että Sigrid taas oli ollut tuommoinen kummallinen, eikä hänestä oikein välittänyt... Ja sitten oli hän niiannut ... eikä hän ymmärtänyt, mitä niin naurettavaa siinä oli ollut, jota hän oli sanonut Sigridin veljestä ... se ehkä oli ollut tyhmää... Mutta ei hän kuitenkaan luullut, että hän siitä syystä itki.
Päivän Sana
Muut Etsivät