Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Koti-veräjällä seisoi äiti-paha punasena kiukusta, ja huusi Ollille jo pitkälle matkalle: "Missä sinä, senkin tulen kakara, siekoilet? Puuro jo jähtyy. Toiset mukulat ovat Alkulassa, eivätkä nekään osaa sieltä jo tulla syömään. Mene kohta kiiruusti hakemaan heitä". Olli viskasi laudan-kappaleen sivuun, ja lähti aika kyytiä Alkulaan.
Himmeliini irroitti kätensä Matista; hän huomasi olevansa tekemisissä ylivoiman kanssa, Matti kuitenkin piteli hänestä yhä kiini ja kysyi: mitäs tälle lurjukselle, Yrjö, tehdään? Ja puukollansa leikkasi Yrjö tuomesta, joka kasvoi kodan vieressä, pienen norean vitsan ja antoi sen Matille ja sanoi: Piiskataan se kakara, ehkä parantaa tapansa!
Arkana seisoi Esa oven suussa, hattu suun edessä, kannu kädessä. Otto yritti käyttää asemaa hyväksensä, ehdottaen Esalle: Mennään nyt Esa kaivamaan sättiä ja mennään sitte ongelle! Ja hän olikin jo livahtaa pois tuvasta, kun äiti voitti sisunsa ja äyhkäsi: Vai siinä sinä jo olet...! Kakara...! Missäs ne loppurahat ovat?
»En minä kaasussa ollut», sanoi Swart, »sillä minä en ollut maistellut väkeviä; eikä tämä minun mielestäni ollut myöskään lapsellisuus.» »Ystäväni, minä sanoin lapsus», huomautti pormestari. »No se on toinen asia, ja minä en sitä ymmärrä, mutta sen minä sanon, että tuo mies tuossa on käyttäytynyt minua kohtaan kuin tyhmä, kuriton kakara.
Päästä minut, kakara, sinä saastutat hienot vaatteeni, sanoi Olle, ja tuuppasi pois Elsan. Lapsi putosi suullensa ja löi nenänsä maahan että se rupesi verta juoksemaan. Vähäinen rupesi huutamaan. Olle, joka jo oli pari askelta hänestä, käänsi päätään katsoakseen, minkätähden hän itki ja sai nähdä että hän nousi ylös verisillä kasvoilla. Heti kääntyi hän takaisin.
Mikä nimesi on? Sigrid! Tässä keskeytettiin me kiljuvalta ääneltä, joka huusi: Sigrid. Lapsi vapisi ja hiipi taakseni. Missä se p n kakara lienee? sanoi ääni ja suuri vaimo tuli esiin metsästä. Pikku Sigrid on täällä, vastasin minä; hän on näyttänyt minulle tietä.
Niin tulisi onnen aika Näille pohjolan perille, Rajoille suloinen rauha; Kilvan kukkisi ketomme, Kilvan kansa kaunistuisi Sin' olisit onnen tuoja! AINO. Onnetonko muille onnen? Heitä hurjan myrskyn suuhun Tyttösi revitty rinta! Lopun teen lorusta tästä! Pane päällesi, kakara! Säikähtäen tarttuu Aino Tainaan. TAINA. Tuolla kasvinkumppalisi!
Virkahti hoputuksensa sekaan: Hermannista taitaa tulla porvari, sillä on vähä sellaisia ... ja aina kirja kädes... Kumma kakara! Jaakko Jaakonpoika hymyili tälle nuoremman poikansa porvariksi tulemisen ajatukselle. Siitä johtui helposti taas raha-asioihin. Mielessä alkoi soutaa kysymys: minkälaiselle se mahtaisi tuntua, jos ihmisestä yhtäkkiä tehtäisiin tässä oikein rahamies? Nauratti.
Mutta kummallisinta oli katsella tuota vaihetettua "tyttöriepua", joka arkana ja samalla huiman näköisenä istui sängyn jaloissa, "puhumatta pukahtamatta", silloin tällöin vain luoden tulisen silmäyksen johonkuhun läsnä olevaan. Ei se ole laita kakara, kuiskasi Kokkolan Karoliina naapurilleen.
Tosi on, että hän ks:n sijasta täytti x:ää, ja kirjoitti k:n sijasta aina kun c seurasi g; mutta ajatus oli selvä etu, joka monelta oikokirjoittajalta usein puuttuu. Jo isällänsä opissa ollessaan oli hän ollut, kuten sanottiin, tarkka kakara.
Päivän Sana
Muut Etsivät