United States or Burkina Faso ? Vote for the TOP Country of the Week !
Palvelustyttö toi sisälle suuren ympyriäisen maitoruukun ja meni jälleen pois. Vieras kohotti suullensa ja mittasi sitte silmillään miten paljo oli juonut, joi taas ja katsoi uudestaan... Se on suloista! ei ensinkään emännän kaltaista, sillä hän se vasta näytti muikealta ja hän huoahti peloittavan armolliselta! Hän joi taas kulauksen. No, nyt pitäisi jo lakata, mutta koska on niin...
Mitä, millaista hyötyä hänelle karttuisi tälläisestä loikahduksesta, sitä ei hän itsekään voinut arvata mutta hei vaan! tulkoon tuosta mikä hyöty tahansa, umpimähkää hän loikahti kun loikahtikin eteenpäin sellaisella vauhdilla, että hän taas kaatui suullensa ja löi nenänsä jotakin kovaa esinettä vastaan, luultavasti kiveä vastaan niin hän arveli. Mutta ei, se ei ollutkaan kivi.
Viedessään ruukun suullensa ja nostaessaan vähän ylös sitä tyhjentääkseen, tunsi hän jotain kylmää huulillaan: se oli vähäinen, veden muassa tullut metalli-lehti. Mikä tämä on, eno? kysyi hän Hafizilta; saattaako vaski piillä noin syvällä maassa? Oi poikani, huudahti vanhus, varo visusti tätä lehteä; se on kallihin aarteista. Jumala lähettää sen sinulle palkinnoksi rohkeudestasi ja työstäsi.
Jussi nousi seisoalleen ja likeni Annaa, halataksensa häntä, vaan tapaturma teki että kompastui laattialla olevaan palliin ja kaatui suullensa pöydän ylitse, joka tästä sai semmoisen täräyksen että kaksi sillä olevaa kaunista vesipulloa ja yksi kukka-astia meni rikki. Anna ei tainnut olla sydämellisesti nauramatta ja vielä suuremmaksi harmiksi Jussille kysyi hän: "Miltä suuteleminen maistui?"
Akselinpoika kauhistui ehdottomasti tästä hirveästä kuvauksesta, mutta hän katsahti samassa kuoro poikaan, joka seisoi vähän loitommalla munkeista ja laski sormensa merkillisesti suullensa. Hän ymmärsi heti tämän merkin, ja sanomattomalla ilolla käsitti hän nyt, että kuoro poika oli tämä sama Petter, joka oli luvannut hänelle pelastuksen.
Guldborg painoi kiitollisesti hyvän ukon kättä suullensa ja sanoi kyynel silmin: "Jaa, te olette minun isäni! Ah, eläkää vielä kauan lastenne tähden!" Jumala ei kuitenkaan kuullut sen hurskaan rukouksia, sillä kun syksyn myrsky vei puiden lehdet, sulki Guldborg vanhuksen silmät ja valmisti hänelle leposijan lähellä tuomiokirkon muuria, hänen edesmenneen vaimonsa vieressä.
Päästä minut, kakara, sinä saastutat hienot vaatteeni, sanoi Olle, ja tuuppasi pois Elsan. Lapsi putosi suullensa ja löi nenänsä maahan että se rupesi verta juoksemaan. Vähäinen rupesi huutamaan. Olle, joka jo oli pari askelta hänestä, käänsi päätään katsoakseen, minkätähden hän itki ja sai nähdä että hän nousi ylös verisillä kasvoilla. Heti kääntyi hän takaisin.
Tämän johdosta hän, kolme piiriä tehtyänsä, jolla ajalla hän, ainoatakaan kertaa voimatta vastustajansa varovaisuutta tyhjäksi tehdä, oli saanut muutamia helppoja iskuja nenäänsä ja suullensa, vetäysi takaisin ja hyökkäsi niinkuin härkä vihollisensa päälle niinkuin härkä, sillä hän karkasi häntä vastaan, mahdottoman suuri pää alaspäin ja molemmat nyrkit sarvien virkaa tehden.
Heikki nakkausi wuoteeeseen suullensa maata, ja selwään huomattiin hänen itkewän. "Mitä tuo poika itkee, mitä on hänelle tapahtunut?" kysyi Heikin äiti sen nähtyänsä. "Hän itkee kerjäläistyttöä", sanoi isä. "Wai niin! Warmaan tuota, jota hän niin kauniiksi ja jaloksi kuwaili. Heitä, poika=rukka, pois turhat miettimiset, ne eiwät kumminkaan menesty", sanoi äiti.
Samassa tuokiossa kuin tuo retkikunta oli kulkenut Goskal'in ohitse ja oli lähellä kestikievaria, poistui eräs mies, joka oli hakenut suojaa erään puun alla, sen tyveltä, jonka kanssa hän pimeässä oli ikäänkuin yhteen sulanut, ja meni keskelle tietä, asettaen sormen suullensa. Athos tunsi Grimaud'in. Kuinkas on? huudahti d'Artagnan; onko hän lähtenyt Armentières'istä?