Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Oli se sitten ollut tuolla Hämeenlinnankin tien varrella muijinensa asuntoa. Olikos se Himmeliini sama mies, kysyin minä. Sama lurjus, vahvisti Matti ja lisäsi, nyt se kuuluu taas olevan jo meidän pitäjässä. Vanhasta vihastako se siis hevosenne maalasi, tutkasin minä. Niin kai, se oli olevinaan kiusaa. Surkutellen täytyy nauraa noin typerää halpamielisyyttä.
Minkä Himmeliinin, kysyi Kreeta, mutta Matti oli totinen ja raappi korvallistaan. Sehän se näillä paikoin on maalarinvirkaa pitänyt, selitti isäntä ja kertoi, miten suuri "hunsvotti" tuo Himmeliini oli. Hän oli kulkenut maailmat halki maalaillen ja koirankuriansa harjoitellen.
Me samosimme yhä perässä, vaikka tiheässä viidakossa kadotimmekin hänen näkyvistämme, ja saavuimme vihdoin niemelle, jolla Yrjön pirtti oli. Tyynenä kiilusti lammen pinta, rauhallisena uneksi Yrjön pirtti, jonka yli suuri vihdaskoivu oli levittänyt tuuhean kruununsa. Ei hiiren hiiskaustakaan kuulunut. Istuimme vähän lepäämään suuren kiven varjoon nähdäksemme, oliko Himmeliini vielä paikoissa.
Mitä pirua se on, jupisi Himmeliini ja seisahtui vähän, kuitenkaan taakseen katsomatta, minussa on ollut sekainen veri, korvani valehtelevat. Ja huolimatta äänestä riensi hän taas eteenpäin, vaikka paljon arempana kuin äsken. Murhamies riennä, riennä, oveni on auki, lattia lakaistu, käy kiiruusti eteenpäin, huusi taas Matti entiseen tapaansa.
Vieras se oli ällistyneen näköisenä kauan aikaa, vihdoin päästi hän muutamia "sarvipäitä" hammastensa välistä ja lähti kiiruusti hiipimään Yrjön perässä. Vanha tuttu, ihan itse Kustaa Himmeliin, kuiskasi Matti. Siitäkös silmäni pystyyn kävivät. Himmeliini oli siis taaskin sattunut Matin tielle!
Etkö milloinkaan enää vaella tällaisilla jumalattomitten retkillä? En koskaan; päästäkää irti! Päästetään irti mies kurja, ehkä parantaa tapansa. Puhu Matti, puhu sinä, sanoi Yrjö, kyllä minä teen, minulla on kaksi kovaa kouraa, sinulla on pää. Armahtakaa minua pienten lasteni tähden, rukoili taas Himmeliini.
"'Kuinka hemmetissä olet sinä nää viikot elänyt? kysyi toinen laiha ja kierosilmäinen mies". "Se oli Himmeliini", sanoin minä. "Niin, niin", jatkoi yhä 'tohtori', "niinkuin jo sanoin, antakaa ma puhuu järjestyksessä.
Ollaan ystävät, sanoi Himmeliini, ja mennään yhdessä pois täältä pirun pesästä.
Niin, olkoon onneksi, sanoi Matti; Ja kyllä Himmeliini sai käpälät allensa ja laukkasi pois. Huusi hän vielä mennessänsä kuitenkin: Kyllä Pohjalammin rikkiviisas kerjäläinen vielä onneksensa saa! Sanaa sanomatta Yrjö meni mökkiinsä ja sulki ovensa.
Himmeliini irroitti kätensä Matista; hän huomasi olevansa tekemisissä ylivoiman kanssa, Matti kuitenkin piteli hänestä yhä kiini ja kysyi: mitäs tälle lurjukselle, Yrjö, tehdään? Ja puukollansa leikkasi Yrjö tuomesta, joka kasvoi kodan vieressä, pienen norean vitsan ja antoi sen Matille ja sanoi: Piiskataan se kakara, ehkä parantaa tapansa!
Päivän Sana
Muut Etsivät