United States or Bouvet Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tiedättekö, mitä tässä syödään? kysyi Athos kymmenen minuutin kuluttua. No hiidessä! vastasi d'Artagnan, juottovasikkaa ja... Ja lampaanpaistia, jatkoi Porthos. Ja lintupaistia, virkkoi Aramis. Erhetystä! te syötte, hyvät herrat, sanoi Athos painavasti, te syötte hevosta. Elä hemmetissä! sanoi d'Artagnan. Hevosta! huudahti Aramis irvistellen. Porthos ei virkkanut mitään.
"'Kuinka hemmetissä olet sinä nää viikot elänyt? kysyi toinen laiha ja kierosilmäinen mies". "Se oli Himmeliini", sanoin minä. "Niin, niin", jatkoi yhä 'tohtori', "niinkuin jo sanoin, antakaa ma puhuu järjestyksessä.
Mitäkö sitten! englantilainen toverineen on vielä täällä. Minä huomasin, että hän suuresti ikävöi saada valjaita, sinä taas puolestasi näytät ikävöivän hevostasi. Sinun sijassasi minä pelaisin valjaasi hevosta vastaan. Mutta jos hän ei tahdo yksiä valjaita. Pelaa molemmat, hemmetissä! minä en ole semmoinen oman kontin katsoja kuin sinä.
Alberti luuli hämmästyksellä isänsä lainan-antajat kutsuttavan kokoon ja että velat nousivat varojen ylitse. Hän liikutettiin kovin, sillä ei hän olisi tainnut aavistaakan sitä. "Minä olen hävyttömästi petetty!" sorahti herasyöningi. "Onko teillä saamista isältäni?" "No sakko hemmetissä!" ärisi herasyöningi. "Minä en aikoo rikkoa kihlaustamme!" vastasi Alberti rauhallisesti. "Mitä?
Minun täytyy pyytää sinua ottamaan huostaasi huomispäiväinen esityslistani, sillä käsitäthän, etten minä mitenkään voi huomenna saapua kuninkaalliseen poliisikamariin... Eihän poliisimestari vaatinekaan, että minä... Totta hemmetissä täytyy sinun huomenna olla poliisikamarissa, vastasi Jakobinseudun kivalteri, vaihtaen seuralaistensa kanssa merkitseviä silmäyksiä.
Lakeijaimme hevosilla, hemmetissä! kyllähän meidät olennostamme aina toki tunnetaan herrasmiehiksi. Kaunis näky todella, kun me istumme hevoskäpykkäin selässä samalla kuin Aramis ja Porthos upeilevat komeilla orhillansa! Aramis! Porthos! huudahti Athos ja herahti nauramaan. Mitä? kysyi d'Artagnan, joka ei ensinkään tajunnut ystävänsä iloisuutta. Hyvä, hyvä, jatkakaamme, sanoi Athos.
Neljä vuotta hän on ollut poissa, tulee vasta tänne ei, ilman se Mikko vaan moskaa, sinua kiusottaakseen. Mikko, hevonen karkasi! Minunko hevoseni? PIRKKO. Niin, sinun, sinun! Joudu sukkelasti! MIKKO. Kuka hemmetissä sen päästi irti? PIRKKO. Minähän ne ohjakset otin tikapuista, ajattelin vaan pikkuisen koetella sitä, mutta sillä kertaa se läksi.
MATLENA. Siunaa ja varjele! Heidän hevosensa? ANTTI. Liiaksi uskallettua. MIKKO. Kun huomaisi Otto pönkittää heidät saunaan. TOPRA-HEIKKI. Kiitos, Matlena, sinä puhuit kuin enkeli. ANTTI. Jos lähteä aiotte, niin elkää viivytelkö. Topra, hemmetissä, ne jo palaavat saunasta. TOPRA-HEIKKI. Matlena, lähde mukaan! MATLENA. Mihinkä? TOPRA-HEIKKI. Maa suur' ja avara. Totta siellä jonkun kolkan löydämme.
Hoksaa päällysnutun. Tuonko ottaisin? Ei hemmetissä! Koettaa taskuja. Täältä ehkä löytäisi leipärahan. Kas! Vetää ulos hopeaisen kotelon. Tuo se kelpaa meidän pojalle. Menee kiireesti pois samaa tietä, taakseen vilkaisten. IV:s KOHTAUS. Emma, Gryhling. Tulee vasemmalta. Herra Jumala! Mitä pitää minun tehdä? Mutta miksi en hänelle sanoa voisi. Niin! Avaa Gryhling'in oven. Herra!