Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. toukokuuta 2025
Ei Elli tiennyt, oliko se ollut kaunista, ei hän ollut sitä kuunnellut ... saattoi kyllä olla ... mutta silloin hänelle aina tahtoi tulla paha mieli, ja hän oli Sigridin rinnalla mielestään niin kovin vähäpätöinen. Toisin ajoin tuli iloisia lauluja. Sigrid nyökäytteli päätään pianon takaa, hymyili Ellille ja soitti niin kummasti, että hypähti Ellin sydänalassa.
Jos sinä, Margareta mieluisammin haluat jäädä tänne Bergeniin, niin tee niin. MARGARETA. Minne sinä menet, sinne tahdon tulla jäljessäsi, siksi kuin minua kiellät. HOOKON. Hyvä, seuraa sitten. SIGRID. Lavealle hajoaa suku nyt. HOOKON. Nouskaa, Sigrid rouva, mitä pyydätte, on tapahtuva. SIGRID. Minä en voi seurata jaarlia Nidaroosiin.
Kuule, tuolla veisataan ääneen Jumalalle pelastuksesta ja rauhasta! SIGRID. Kuule, kuule! Nidaroosin kaikki kellot soivat ! Soivat kuningasta hautaan. SIGRID. Ei, ne soivat sinun oikeaan kruunaukseesi nyt! Hyvästi, veljeni, anna veren purpuravaippa liehua laveana olkapäilläsi, kaikki rikokset voivat peittyä sen alle. Mene sisään, mene sisään suureen kirkkoon ja ota elämän kruunu!
Vanhin tytär Sigrid oli valkoverinen, pitkävartaloinen ja erinomaisen kaunis. Sitä paitsi hän myöskin oli ripeä kaikissa taloustoimissa, luonteeltaan hiljainen ja ryhdiltään arvoisa; kaikki, mitä hän puhui, kuului hyvin viisaalta ja älykkäältä, hänelläpä kotona sentähden olikin melkein kaikki valta.
Minun pappa sanoo, ettei kaikilla voi olla taipumusta samaan ja että toisilla on toiseen ... ja kyllä sitä tottuu. Niin pappa sanoo... Mutta heitetään nyt ne luvut ja haastellaan... Siitä Elli aina rauhoittui. Ja kun Sigrid pyysi »haastelemaan» ja kun kirjat oli pantu kiinni ja vedetty tuolit vähän kauemmaksi pöydästä, niin silloin oli Ellin vuoro olla etevä, jos Sigrid oli ollut siihen asti.
SKULE JAARLI. Kirje, piispa, kirje! NIKOLAUS PIISPA. Tuossa on kuningas. Kohta sen jälkeen tulee Margareta; hän on tuskallisen levotoin ja tahtoo rientää kuninkaan luo, mutta häntä estää Ragnhild rouva, joka useamman naisen kanssa on häntä seurannut. Sigrid on vähän erillään perässäpäin. Skule jaarli, kuka on kuningas tässä maassa? SKULE JAARLI. Kukako on kuningas? HOOKON. Niin minä kysyin.
Bjerkenaaven oli niin paljon korkeammalla, että Gjermund sieltä kesällä saattoi nähdä alas Evjeniin; hän itse silloin näytti vaan pienoiselta pilkulta tunturin laelta, mutta Sigrid hänet sentään aina huomasi. Gjermund kävi usein metsästämässä, ja monesti sattui hänen palatessaan sitä tietä, että he tapasivat toisensa metsässä, ja silloin he paljon puhelivat keskenänsä.
Vähän ajan perästä, joll'aikaa vanhukselle tarjottiin kahvia vehnäleivän kanssa, läksi Sigrid hänen mukaansa paljain päin, vaan pyhäpuvussa, paitahihasillaan, jotka kirkkomatkoilla kuitenkin peitetään mustalla mekolla.
Sigrid oli kasvaessaan ollut usein yhdessä Gjermundin kanssa; he olivat yhdessä leikkineet alhaalla joen rannalla ja ylhäällä koskisillalla; mutta heidän vanhempansa eivät niin tutut olleet, koska he eivät olleet sukua eivätkä talot samalla puolen jokea.
Mutta ei se häneltä onnistunut, ei hän tahtonut oppia, eikä Sigridkään viitsinyt sitä kauan. Sen sijaan Sigrid itsekseen hyppeli ja rallatti ja väikkyi pitkin huonetta. No, Elli, mikset sinä tanssi ... tanssi nyt niinkuin minä ... anna minä vien ... ole sinä daami, minä olen kavaljeeri. Elli koetti, mutta hän tunsi itsekin, kuinka kömpelösti hän hyppi. Yht'äkkiä joku soitti eteisessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät