Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. toukokuuta 2025
"Minä odotan, senhän sinä kyllä tiedät", sanoi tyttö vielä hiljemmin ja maahan katsoen. "Jumala sinua siunatkoon niistä sanoista, Sigrid; kyllä ne välistä ovatkin hyvin tarpeen." Niin sanoen kääntyi Gjermund ja meni pois.
Lääkäri sanoo olevan hyvin vähän toivoa, että hän paranee koskaan jos ei saa erinomaista hoitoa. Miten sitä meikäläinen saa? Kunhan vaan ei tulisi raivohulluksi. Mikä hänet tuollaiseksi on tehnyt? Sigrid sanoo, että hän on kerran säikähtänyt. Henna on sen selvempänä hänelle kertonut. Säikähtänyt! Miten?
Ne olivat katsoneet häntä hulluksi sekä opettajat että toverit, toiset toruneet, toiset nauraneet ja pilkanneet. Sigrid oli ainoa, joka ei nauranut ja joka tuli häntä lohduttamaan, kun hän itki... Mutta kas, minähän olen unhottanut näyttää teille ... katsokaa! ja hän veti esille kirjeen taskustaan, pitäen osoitekirjoitusta Olavin silmien edessä. Rouva Sigrid Hammar!
Mutta silloin kuuli Elli, että joku alkoi heitä torua ja käski heidän mennä pois. Se oli Sigrid, ja Elli uskalsi kohottaa päätään. Samassa kuului opettajain askeleita ylhäältä, ja tytöt alkoivat mennä ulos... Tule pois, Elli ... elä huoli heistä mitään ... lähde nyt, ennenkuin opettajat tulevat ... tässä on palttoosi...
Meilläkään ei ole liikoja rahoja, vaan tässä on sinulle viisi markkaa ensi hätään. Kiitoksia Anna anteeksi jos olen joskus. Me olemme äreitä ihmisiä minä tiedän sen mutta olot pakoittavat. Jos tahdot apua tule meille. Hyvästi Sigrid. Tule meille joskus kahville käske äitisikin. Kyllä kyllä. 5:es KOHT. Heinonen, Sigrid. Laitinen on tallissako? On! Noh! Ei minulla juuri hänelle asiaa olekaan.
Emme nyt niin köyhiä ole, ett'ei meillä ole tarjota teille kupillista vettä. Se on muuten Sigrid, joka tarjoo. Minä en missään tapauksessa juo teillä teetä, kiitoksia vaan paljon. Mikä kiire teidän on? Minun täytyy nyt vaan. Kuinka tahdotte! Hyvästi! Kalpeaksi Sigrid on käynytkin. 4:äs KOHT. Laitiska, Sigrid. Mikä sitä Fiinaa juoksutti En arvaa.
Silloin etsin rakkautta noilta naisraukoilta, jotka itse sairaina ovat armeliaat taudin saastuttamalle miehelle, jotta hän hetkeksi unohtaisi kauheat tuskansa. Oi Sigrid, elämä on niin julmaa, niin masentavaa niin kiduttavaa kuin raastettaisiin lihaamme tylsällä sahalla. En jaksa enää valittaakaan. Sinä olet voinut kohtaloa vastustaa. Olet vahva luonteinen, olet lahjakas.
Mutta toisin ajoin oli Sigrid vallattomalla päällä, ja silloin ei Elli hänestä hetikään niin paljon pitänyt. Kerrankin he taas juttelivat, ja Sigrid kuunteli hartaasti... Muistatko sinä, kun sinä ensi kerran tulit tänne meille.. ~ Niin, ja pelkäsin niin, etten millään lailla tahtonut tulla sisään illalliselle... Mikset?
Sitä muistellessaan ei Elli sitten enää saanut itkuaan hillityksi, vaan hänen täytyi mennä Sigridin huoneeseen sitä siellä asettamaan. Hän heittihe sängylle poikkipäin, ja siinä tulla pullahti ulos kaikki, mikä oli sydämen alle kokoontunut: rumat vaatteet, se, ettei osannut tanssia, Sigrid, joka oli niin kummallinen, ja Arthur, vaikkei oikein tiennyt, miksi hän ... se kaikki ilketti...
Pilkkaava varjo meidän välillämme? Tänä yönä olen sinut löytänyt ensi kerran; minun ja sinun välilläsi elköön olko varjoa, hiljainen, uskollinen vaimoni; sen tähden elkäämme eläkö yhdessä tässä maailmassa. SIGRID. Kuninkaallinen veljeni! Minä näen, ett'et enään tarvitse minua; minä näen, sinä tiedät, mitä tietä sinun tulee vaeltaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät