United States or Zimbabwe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eiväthän ne voikaan samallaisia olla. Niin on äitisikin laita. Hänellä on omat periaatteensa, mutta ei sinun siksi niitä oikeina tarvitse pitää. Hän tahtoo sinua kasvattaa ahtaudessa, mutta sinä tarvitset vapautta. Ei ole muuta keinoa, kuin että vapaudut siteistäsi. Koetti minunkin äitini minua aikoinaan kesyttää, mutta minä tein kerrassaan lopun niistä yrityksistä.
Tee niinkuin tahdot, vaan en minä ymmärrä, mitä pahaa siinä olisi. En pidä sopivana, että me tanssimme yhdessä tämän saman kirkon edessä, jossa ensi kerran niin pyhillä tunteilla ripillä kävimme. Se olisi liika kevytmielistä. Mutta ahdasta on ajatella tuollakin tavalla. Ei uskontokaan saa olla niin ahdasta. Ja olisihan se aivan vasten äitisikin mielipidettä.
Erkki nosti tuolin lähemmä ja istuutui. »Vuosia on vierinyt siitä, kun tapasimme.» »Niin on. Paljon on tapahtunut.» »Paljon.» »Sinun äitisikin on kuollut.» Kävi kuin tuskan värähdys Erkin kasvoilla. »Kuollut on. Vähää ennen, kun Suomi suruun pukeutui, aloin omaa äitiäni surra.» »Siinä oli surua paljon.» »Niin oli. Paljon kadotin lyhyessä ajassa.» Erkin oli hetkisen vaikea salata liikutustaan.
"Hellyttäköön kaikkivaltias Jumala sydämenne, ankara herra", huokasi tämä hengen mies. "Puhu, vai eikö kielesi osaakaan muuta kun sähistä?" ärjyi vihastunut. "Sano, onko äitisikin se?" Hänen näitä viimeisiä sanoja sanoessa vapisi toki hänenkin äänensä. "Oi Jumalani!" puhkesi tyttö sanomaan: "olen sekä isätön että äiditön. Veljenikin varmaan on jo kuollut.
Koska et hyvällä taivu, niin koetellaanpa toista keinoa. ANNA LIISA. Koettele! Minä en sinua pelkää. Sinä et mahda minulle mitään. MIKKO. Enkö minä mahda? Ajattelepas tarkemmin. Enkö minä mahda? ANNA LIISA. Et. Sinä et mahda minulle mitään. MIKKO. Entäs se lapsenmurha? ANNA LIISA. Sillä minua nyt tahdot säikyttää, samoin kuin äitisikin. Turha vaiva! Se ei vaikuta mitään.
Ja kun hän siinä kuulusteli, niin kuuli hän Kreetan laulavan muun muassa näinkin: Nuku, nuku nurmilintu, Väsy, väsy västäräkki, Väsyy, väsyy äitisikin Lesken lailla laulamasta, Kohta täytyy kaksi vuotta, Eikä Jaska vielä tule, Nuku, nuku nurmilintu, Väsy, väsy västäräkki j.n.e. "Aha", ajatteli Olli. "Jaaran Jaskaako sinä odotatkin? Mutta menen minä sisään kuitenkin".
Minä tulinkin Kreetan ja Tapanin kanssa. Niin äitisikin sitte minulle kertoi, kun ihmettelin, ettei sinua kuulunut. Minä käynkin aina kirkossa heidän kanssaan. He taitavatkin käydä siellä useammin? Niinpä käyvät. Sitä minäkin arvelin! Kuule Johanna, ethän ole suuttunut minulle siitä, että tulin tänään tänne? En ... kuinka minä siitä...?
Herran ei pidä kaataa sille enempää. ... Elä ole olevinasi, Emma! Ota sinä esimerkkiä vanhasta isästäsi, ja kun ensi kerralla menet kirkkoon, niin mene ja tee samoin ... ja kuka tietää, etkö jo ole tehnytkin ... uhria olet varmaankin tehnyt, koska äitisikin teki, mutta et liene tehnyt sitä tarpeeksi asti kirkolle, koska ei ole ollut apua. Mitä uhria? kysyi herra uteliaasti. Ilman se vain.
Niin sanoi äitisikin monta monituista kertaa. Minun vaan ei tahdo mennä päähäni ne asiat, vaikka kuinka koettaisin. En minä juuri niin jumalatonkaan olisi mielessäni, vaan kumminkin huomaan, että se perin yllyttää, se yllyttää välinpitämättömyyteen Jumalasta ja hänen pyhästä sanastansa ja mieleen lykkää kaikenlaisia murheita ja suruja.
Kuule Johanna, mene sinä tuonne salin puoleen... Minun täytyy puhua Tapanin ja Kreetan kanssa. Saattaisi vielä äitisikin tulla ja yllättää meidät yhdessä. Hyvä Jumala...! Niin, emäntä saattaa tulla minä hetkenä tahansa! Kyllä minä asetun tuonne ikkunaan tarkkaamaan. Tehkää niin. En tiedä vielä ... mutta sitä ennen täytyy minun vielä saada puhua kanssasi, Johanna?