United States or Barbados ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mitä hyvänsä Henrik olisi sanonut, Ingrid otti sen tahalliseksi hyökkäykseksi häntä tai hänen piiriänsä vastaan ja asettui puolustusasemaan, luottamatta mihinkään leppeyteen, jolla Henrik koetti häntä kesyttää.
Jumala, joka kesyttää, nostaa ja vapahtaa, ja ihminen, joka milloin villisti vastustaa Jumalan vaikutusta, milloin antautuu sille ja niin kesyttyy, vapahtuu ja kirkastuu. Mutta ainoastaan vapaa, omasta vakuutuksestansa antautuminen on Jumalan silmissä otollinen. Sillä hän ei voi tahtoa orjia, koska hän itse on kaiken vapaudessa kehittyvän elämän alku.
"Esimerkin voima on suuri," sanoi tämän johdosta Severin, matkien kuuluisaksi tullutta sanan partta; "kaupungissa käydessäni olen huomannut, että varpuset ovat siellä paljoa kesymmät kuin täällä maalla, niinkin kesyt, että jollenma olisi varovaisempi, saattaisin astua niiden päälle kadulla." "Minä olen koettanut varpusiakin kesyttää," sanoi Mari, "mutta tähän asti ei se ole onnistunut."
Eiväthän ne voikaan samallaisia olla. Niin on äitisikin laita. Hänellä on omat periaatteensa, mutta ei sinun siksi niitä oikeina tarvitse pitää. Hän tahtoo sinua kasvattaa ahtaudessa, mutta sinä tarvitset vapautta. Ei ole muuta keinoa, kuin että vapaudut siteistäsi. Koetti minunkin äitini minua aikoinaan kesyttää, mutta minä tein kerrassaan lopun niistä yrityksistä.
Minä koetin todistaa, ett'ei kristilliset valtakunnatkaan sotia käydessään välitä vihollisen haavoitetuista sen kuin vaan kukin korjaa omansa, jos korjaa. Ja samahan se oli tässäkin. Mutta Karuliina intti, että kaikki sota ja meteli on villien ihmisten syntistä julmuutta ja että tosi kristillisyys kesyttää ihmiset ja hävittää sodat. Sellaiset ajatukset eivät minuun silloin pystyneet.
Työ on muka ihmisen kunnia, työ on muka ihmiskunnan aateluus, joka sen eläimistä erottaa! Kaikki tahtovat olla työn orjia. Kukaan ei uskalla laiskan nimeä itselleen tunnustaa. Ja kuitenkin on ihminen laiska alkuperäiseltä olennoltaan. Mutta eihän saanut olla mitään alkuperäistä! Täytyihän koko luonto ja ihminen viljellä, kesyttää, muuksi muodostella. Mitä varten?
Metsän pedot ennemmin Te voitte kesyttää kuin kiivaan Lallin! Hän vihoissaan on ihan säälimätön. PISPA HENRIK. Mä kuinka heidän rääkättäväksensä Sun voisin jättää? Sitees avaan ensin Ja sitten koen sanan voimalla Sun kohtalolles saada lievitystä. KERTTU. Jo ehkä verityöstään palajavat Vihollisenne!
PISPA HENRIK. Munkkien ja pappein Hoidettavana. KERTTU. Hänen kauttansa Ma voisin Lallin mieltä kesyttää. PISPA HENRIK. Niin luulen minäkin ja kotia Taas pojan lähetän. KERTTU. Oi tehkää niin! Se työnne Lallin raivon karkoittaa. Hän innokkaasti lempii lastansa, Nyt siunauksenne vaan! Jumala Sen lohdutuksen suokoon sinulle, Jot' en ma saanut aikaan! Vahvaksi Nyt tunnen itseni ja uskoni! Ei ovesta.
Näitä pakistessaan Marin kanssa, oli Severin hetken aikaa tarkasti silmäillyt tyventä lahtea, joka oli vähän matkaa sivummalla. "Toden totta," lausui hän hiljaisella äänellä mutta kiivaasti, "tuo lahti on tällä hetkellä täynnä lahnoja. Se on hedelmä-lahna! Nyt Mari saamme koettaa, onko sulla mahtia kesyttää niitä."
Ei mitään tirinää kuulunut pienestä suihkulähteestä; sen vesisäiliö oli rikki; se vähä vesi, mikä siinä oli, oli jäätynyt. Kaikista niistä kauniista perhosista, joita Lily luuli voivansa kesyttää, ei ollut yhtäkään jäljellä.