Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Senkö lie ollut syy vai sateesta yhä liettyneemmän maaperän taikka ehkä Matliinskan viinaryyppyjen, että Lindströmi nyt tuntui seisovan paljo epävakaisemmilla perusteilla kuin tänne tullessaan. Pimeälle kadulle päästyään, jolta ainoakin lyhty jo oli sammutettu, kupsahti hän tuon tuostakin kämmeniensä varaan, vaikka hyvin koettikin seinän vieruksilla pysytellä ja seinuksista varailla.
Jos tuo Mustanvirran isäntä olisi kieltänyt armoa orjaltaan, olisin tapellut hänen kanssaan." "Mitä!" huudahti Virginia, "senkö ison ja ilkeän miehen kanssa? Mihin vaaraan olenkaan sinut saattanut! Oi Jumala, miten vaikea on hyvää tehdä! Vain pahaa on helppo tehdä."
Kuinka nyt? Mutta minä toivon myös, että siitä olette kiitollinen ettekä saata Annaa kerjäläisen tavalla majaani no, älkää peljätkö, minä en ole suinkaan häpeemätön!" "Kirja-Tiitsu! se on neuvo!" huusi Ojamylläri loistavin silmin. "Ja senkö ottaisit tehdäksesi?" "Miksi ei?" vastasi veijari, "suuni on jo kauan vettynyt tuon raittiin tytön tähden, kanan liha on aina kanan lihaa!"
"Niin, oikein, kaksi vuotta, eikä Severin ole sillä aikaa mitään unhottanut." "Mitä hänen olisi pitänyt unhottaman?" kysyi Mari. "Sinun." "Minun? Senkö vuoksi hänen lähetitte maanviljelyskouluun?" "Osittain senkin vuoksi," sanoi Siuron isäntä, "vaan myöskin tietysti hänen opiksensa." "Mutta ettehän syytä minua, että minä olisin Severiniä kehoittanut pitämään minua muistossaan.
Minä olisin ajoissa polttanut kaikki nuo inhoittavat kirjat, jotka ihmisille antavat sellaisia tyhmiä oikeuksia, vaan enhän silloin sitä ymmärtänyt ja nyt on katumus myöhäistä. Ja mitä hyötyä sitte luulette olleen kaikesta tuosta veljeni ilettävästä puuhasta? Senkö, että hän olisi saanut selville Koskelan ukon kuolleen viinaan? Hahahaa! Minun täytyy nauraa, vaikka murhe murtaa mieltäni.
PENTTULA. Senkö rohkenisitte tehdä, te nokkaviisaat hölmöt, te ylpeät hokarit! Panna minut kiinni, minut, joka loihtutaidossa voin Lapin mainioimpain noitain rinnalle astua! Tehkää se, tehkää!
Puhe oli pidetty ja pitäjä vei paperin kynttilään. Maltas hiukan. Se on teiltä kauniisti tehty ja ajateltu, kiitän teitä, mutta minä en voi ottaa sitä uhria vastaan. Pyydän, ettei paperia hävitettäisi, lunastan sen huomenna. Lunastat? Huomenna? Mikset jo tänään? En laske leikkiä. Se on totista totta. Huomenna julkistaan kihlaukseni. Ei kukaan tule kärsimään tähteni. Kenenkä kanssa? Senkö ? Sen.
Etkö tahdo tarkastaa aarrettani? kysyi Bruno, vetäen esiin paksun, mustan lompakon, jonka hän ojensi mustalaisnaiselle. Vai niin, senkö sinä kaivoit makasiininlattian alta? sanoi Anna, ottaen vastaan ojennetun lompakon. Niin. Kuinka paljon siinä on? Kaksituhatta riikintaalaria ... kaunis summa ... se lankee kyllä hyvään maahan.
Eloisa tuuli tuntuu kaikkialla Havauttaa huojuun korven kuusikot Säteistä päivän, honkain huojunnasta Heräävät luonnon lauluniekat vasta; Liverrys täyttää kohta lehdot nuoret, Etäällä raikuu vastaan rantavuoret, Kajaten huomenkoiton kultaisuutta, Uhoten aamu-ilman ihanuutta. Jo Suomen taivaallenkin koitti viimein Myös kevätpäivä. Nyt senkö pilveen peittäis kaakon usma Tai idän häivä?
KAUPPANEUVOS. Oho vai pieni kylä! Meidän pääkaupunki Surkeata, mutta totta! Stockholm siihen sijaan kuule eno, minä lähden takaisin sinne aivan pian. KAUPPANEUVOS. So, so, senkö verran sinä välität meistä? Anteeksi, eno, mutta minä en tosiaankaan enää viihdy täällä Suomessa. Täällä on kaikki niin alkuperäistä ja ihmisetkin niin sivistymättömiä, epähienoja KAUPPANEUVOS. No, no, no, no?
Päivän Sana
Muut Etsivät