United States or Tajikistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuitenkin on minulla vielä ilo laskea poikanne teidän sydämellenne. Herra lähetti teidät viattoman lapsen pelastajana minun majaani, juuri silloin kuin kuolema liiteli sen pään päällä. Petter on teidän poikanne!" Kuka voipi kuvata sitä ihastuttavaa silmänräpäystä, jona isä painoi löydetyn poikansa sydämellensä, ja kun jalo, verevä poika syleili isänsä polvia, jonka hän oli pelastanut kuolemasta!
Minä talutin häntä noita pimeitä portaita ylös, ettei hän loukkaisi päätänsä johonkin, ja hänen kostea, kylmä kätensä tuntui todella niin sammakon tapaiselta kädessäni, että minun teki mieli hellittää siitä ja juosta tieheni. Agnes ja vieraanvaraisuus voittivat minut kuitenkin ja minä saatin hänet majaani.
"Neljänkymmenen pitkän talven lumet olivat majaani peittäneet. Alkoi jo useasti venheitä liikkua järvenpinnalla; ihmisiä saarellani kuitenkin harvoin näin. Mutta joku viikko takaperin laski venhe rannalleni; siitä nousi vanha eukko maalle. Kummastuen tuijotin häneen. Hän ei voinut olla äitini, ja kumminkin .
Tuo käypä sakka vielä viinittyy. Minulle ikä toisin opetti. He täällä ovat rauhan terveiset! Syliini juokse, Simri poikani, Ja tyttäreni myös, en teitä hylkää! Olette mun, suon teille anteeksi. Jo kuulin kaikki, elkää kertoko. Majaani menkää, siellä hallitkaa. SIMRI. Oi, kiitos, kiitos, isäni! sun tunsin. KOSBI. Noin armas isä sinulla on, Simri. On jumalasi varmaan yhtä hellä.
Hän on kuitenkin liiaksi kaunis puoskaroitsevaksi noidaksi. Te olette siis nähnyt tyttäreni? Olen, vastasi Drake, samalla kun hän nousi ylös ja olkapäillään kohautteli samettiviittaansa, hänestä voi vastedes tulla toinen Dyveka, joka lumoo jonkun kuninkaan sydämen. Hyvästi! Sjövikin herra, sanoi Inkeri pikaisesti, kun olette kerran tullut majaani, niin viipykää vieläkin hetkinen!
Mutta te olette alakuloinen ja tarvitsette hauskuutta; ja kun aina mieltyy siihen henkilöön, jolle on ollut tilaisuudessa tekemään pienen palveluksen, niin tahdon täten sanoa, että olette majaani ja seuraani tervetullut. Ja koska olen monelta kuullut, että minua pidettäneen hullunkurisena henkilönä, niin toivon että teilläkin on oleva jotakin huvia minusta.
Eikö se jo ole sinulle kylläksi, että olet tuottanut murhetta ja puutetta majaani, pitääkö sinun myös koettaman saastuttaa se pahuuksilla, rehellistä nimeäni häpeällä tahrataksesi? KAARLE. Laskekaa minua irti! ERNST. Vielä sana, ja minä muserran tyhjän kallosi! (laskee häntä irti:)
Raatiherra Jaakko Paumgartnerin täytyi kotiinsa mennessään kulkea Martti mestarin talon ohitse. Kun nyt Paumgartner ja Martti olivat talon portilla ja Paumgartner tahtoi mennä edelleen, otti Martti mestari lakin päästänsä, kumarsi kunnioittavasti niin syvään, kuin hän suinkin taisi, ja sanoi raatiherralle: "ettekö toki tahtoisi hetkiseksi poiketa halpaan majaani, hyvä, arvoisa herrani!
"Mutta tyttäreni ei voi hyvin eikä voi tähän kolkkoon yö-ilmaan tulla ulos. Vaan jos tää nuori heitukka tässä, jonka ääntä minä vähän kuin tutuksi tunnustelen, tahtoo minun matalaan majaani astua sisään, niin hän voi tyttäreltäni ottaa vastaan kiitokset teille kaikille".
"Sinä elät, koulutoveri, puoleksi kuin kartanon huoneuksessa, en eläessäni olisi voinut ajatella, että sinun olisi onnistunut sisustaa tätä kamaria näin somaksi." "Mutta annapas, kun saan istuimeni, pöytäni, vuodesijani ja laatikostoni valmiiksi, silloin kelpaisi sinun majaani nähdä," sanoi Risto. "Kuinka minä enään saisin sen nähdä? käyn nyt ehkä ensimmäisen ja viimeisen kerran tässä huoneessa."